IKEAN OSTOKSIA JA VÄHÄN MUUTAKIN.

Yhtenä päivänä lähdimme pojan perheen kanssa Tampereelle.

Käytiin Ikeassa ja Koiramäen talossa .
Siitä kirjoitan joskus oman postauksen.

Mennään suoraan Ikeaan. Tosi harvoin käymme siellä.

Näitä ei ikinä ole liikaa. Mä olen vähän hullaantunut kynttilän polttamiseen.

Ostin minä tietenkin yhden kukan, jospa se viihtyis meillä ???


Ton lasijutskan piti välttämäti ostaa, kaikenlisäksi lapsenlapseni oli
sitä mieltä että ne sopivat mumman pöydälle hyvin.
Eikö ollut hyvä syy ostaa ????

Näitä pitkiä kynttilöitä ostin ihan tätä kynttilä jalkaa varten.
Voitin taannoin blogista: Sinkkulaakson tarinoita, nämä jalat ym.

Nyt löysin tuohon väriin sopivat kynttilät.

Kukka on jo jonkin verran kasvanut.
Laitoin sen kukkapöydälle ikkunan eteen.

Taannoin ostin kirppikseltä juorun, sekin on kasvanut.....onneksi !!!

Tässä alkujaan:

Lasikoristeet laitoin keittiöön, astiapesukoneen pöydän päälle.

Toin lisää ruskeaa väriä. Meidän häälahja maljakon, oikealla,
vasemmalla isännän saama lahja työpaikaltaan, kun vaihtoi työpaikkaa jo useita vuosia sitten.
Maljakot ovat molemmat kotimaista lasia.

Se oli sitä -70 luvun puolta väliä, kun väreinä oli ruskea, vihreä, ainakin meidän lahjoissa !!!

Ikean kukassa oli valmiina v.punainen ruukku, joka sopikin tällä hetkellä liinan kanssa hyvin yhteen.

Onneksi tää mehitähti on kasvanut, eikä kuolla kupsahtanut.......
...............ainakaan vielä !!!


Mutta nythän on kaunis aurinkoinen ilma, kukat saavat valoa
myös sisällä.


Eilen sekä tänään pyöräilimme uimaan sekä kävimme hautausmaalla
kastelemassa kukat.


Nyt  vasta laitan kuvat tänne, kun äsken latasin ne puhelimesta
tänne.

Tässä ovat meidän sukuhautaa, harmikseen nuo tekstit ovat aivan
hävinneet. Hopea ei näy yhtään tässä punakraniittikivessä .
Jotakin pitäis tehdä. Miehen vanhempien nimet eivät näy yhtään,
ovat tuolla alhaalla. Ovat kuolleet 1989 molemmat. Silti nuo ylimmät
näyttävät edes vähäsen.


Kävimme myös mieheni isovanhempien haudalla.

Viimeinen nimi on kaiverrettu v.-78, hyvin näkyy.





Nämä kukat ovat tehneet minun posliinimaalauskurssin opettaja
miehensä haudalle.

Hän itse on melko vanha ja huonossa kunnossa, eikä jaksa enää
hoitaa hautaa.
Hän ratkaisi aikoinaan näin kukat, sopii hyvin.
Vielä kun tiedän hänen taiteellisuutensa.

Minusta aivan ihanat, sopivat kiiltävän mustan kiven kanssa hyvin.





Kynttilöistä vielä puheenollen, nämä kaikki sain ystävältäni,
joka meillä kävi alkuviikosta.

Kyllä minun kelpaa odotella syksyä.
Vaikka nyt tällä hetkellä nautin lämmöstä, auringosta ja valoisuudesta.

Pian kuitenkin tulee syksyn tummat illat, minulla on jemmassa 
kynttilöitä mistä valita.

Isäntä kiittelee taas mustia savujuovia lasissa.
No minähän en niitä näe missään.