Seuraajat

perjantai 29. kesäkuuta 2018

MITÄ LAUKUSSA ON ??








Mitähän mun arkilaukkuni sisältää ??

Tuota samaa kysyy isäntä, kun joskus joutuu sitä kantamaan.




Mä ostan näin arkilaukuksi ihan käytännöllisen, usean taskullisen
vetokejulla varustetun ja eripituisilla hihnoilla.



Muistan jo nuorena likkana mulla oli olkalaukku aina mukana,
töissä, kylässä, rilluttelupaikoissa.



Nykyäänkin käytän laukkua, vaikka menisin fysikaaliseen,
hammaslääkäriin ym. paikkoihin.







Tää laukku on Jouni-laukku.
Ihastuin tähän noiden moniin taskuihin.






Tossa sivussa on kätevä paikka puhelimelle. Nyt tosin se on liian
pieni, kun vaihdoin puhelimen isompaan.





Laukun sisällä pitää olla vetoketju-sekä avotaskuja tarpeeksi.






Tää pikkutasku on kätevä, tuohon minigrip pussiin laitan iltalääkkeeni,
jos ollaan kyläilyllä klo 19 jälkeen.
Koska lääkkeet on otettava viimeistään 19.30


Hyvin tärkeä esine on kuvista pois...............vesipullo.




Nämä ovat jossakin taskussa, nenäliinat, suutabletit, rakkolaastari,
Marianne karkit olen saanut jostakin ..............ne ovat jääneet
syömäti............mikähän muhun iski kun en niitä heti suuhuni pannu ??


PutsOn on ja on hyvä silmälasien pyyhin.




Allakka on edelleen mukana, vaikka tosi vähän käytän sitä.
Tulee käytettyä puhelimen allakkaa.
Joskus tosta paperiallakasta on ollut hyötyä, sain tyhjää paperia,
mihinkä piti kirjoittaa jotakin muistiin.
No nuoret olis käyttänyt siihen puhelinta :) :)

Ikean pikkukynä on kätevä mukana, kun ei vie tilaa.

Mitta on ehdoton välinen, monet kerrat olen käyttänyt kaupassa,
esim. verhokankaan tai pöytäliinan mittaukseen.

Nuo traagiset mitat on taas lapulla ja kukkarossa.
Jälleen kerran olis nuo mitat voinut laittaa puhelimeen.

Mutta en oikein luota vielä tuohon älylaitteeseen, en ainakaan 100 %.
Mä olen sellanen varmuudenvuoksiihminen................parissa paikassa
pitää olla jemmassa tärkeät mitat.


Silmätipat ovat mulle kans tärkeät, koska joudun niitä 
käyttämään melko usein.


Kynsiviila ja hammastikut ovat paremmin isäntää varten.
Sillä on jotakin hampaankolossa !!!!!!!!!!!!! tai kynsi lohkee !!!







Pikkumeikkipussissa on jälleen silmätippoja,,,,,,,,,varmuuden vuoksi
kahdessa paikassa.
Käsidesi on käytännöllinen pienessä pullossa.
Alakuvassa pikku lääkerosetti, tärkeämmät lääkkeet siihen mahtuu.
Migreeni täsmät on ehdottomasti oltava mukana.
Laitan niitä useamman pussukkaan, ettei joka kerran tartte tarkistaa
ovatko ne mukana.
Elmexit isäntää varten !!!! mulle särkylääkettä, kyllähän isännän
selkä joskus myös vaatii lääkettä.
No löytyypä mun pussukasta hänellekin, hänellä kun ei ole
painavaa olkalaukkua mukana.

Silmälasipyyhin on kätevä, sitä kans käytämme molemmat.
Jotenka eipä tartte kysyä: mitä täällä kassissa on, kun painaa ???









Harja, huulirasva, huulikiilto siinä mun kauneustarvikkeeni.
Mä olen huulirasvan suurkuluttaja. 
Muistan jo kouluaikoinakin mulla oli huulirasva laukussa.

 




Tästä kuvasta voi päätellä mikä sen painon aiheuttaa !!!!!
No tietenkin se on toi kukkaro.................puhelin tuo
pikkasen painoa lisää :): )





Kun ostan uutta kukkaroa, lasken heti kotelot mitkä tarvitsen.
Kaksi pankkikorttia, kelakortti, vakuutuskortti, eläkekortti,
sairalan passi..............noista metallikappaleista mitä
kehossani on.
Kun ei koskaan tiedä minkä vinkuttajan läpi pitää kulkea,
piippaus alkaa............on heti todistus kädessäni.
Ettei vain viedä kaikkien ihmisten edessä vartiahuoneeseen.

Kaupassa ei yleensä piippaa vaikka olis kuinka paljon rautaa/
titaania.
Mutta jos ostan rautakangen jossa on lappu, menen kassan läpi,
kyllä rupes hälytin soimaan. 
 Taitaa olla vähän erimoista rautaa, eikä niin hyvin piilotettu
kuin minun sisuskalurautani.









On mulla ns. pyhälaukkuja, niissä huomattavasti vähemmän tavaraa.
Vähän pakkolääkkeitä ja joskus jätän ton puhelimen kotiin.
Kuten huomaatte kampa ja huulirasva uskollisesti näissäkin laukuissa.


Jos lähden ruokakauppaan, silloin en ota pikku/olkalaukkua
mukaan.
Käytän ihan kauppakasseina omia kangaskasseja, koppaa,
harvoin ostan muovikasseja.
Myönnän toki niitäkin joskus ostavani.


Tällaista sekameteli tavaraa kannan kassissani. 

Kysyttekö tekin ..........mikä täällä painaa ???

torstai 28. kesäkuuta 2018

KESÄPÄIVÄN KUKKIA JA VESILEIKKEJÄ.









Kesää taas saadaan nauttia. Mutta vettä tiedossa, jos sää ennustuksiin
on luottamista.




Onneksi lapset ovat saaneet nauttia uinnista.
Lämmintä vettä uima- altaaseen.......sellaiseen pieneen, nautinnolista
elämystä.











Kastuisko itsekin, kun muutaman kerran kierisi ??









Tää muratti säilyi maassa läpi talven, onneksi en heittänyt 
keväällä sitä pois.
Siinä se saa olla, kun näyttää kasvavan.










Neilikka tulossa uudelleen kukkaan.
Juhannusruusun kukinta oli melkein ohi kun juhannuksen jälkeen
tulimme kotiin. 
Punainen ruusu onneksi vielä kukassa.





Tämäkin antaa kesäistä väriä tarhaan.





Tän nimeä en tiedä, mutta otimme sitä metsän ojan reunasta
muutama vuosi sitten.
Nyt se on oikein kunnolla lähtenyt matkaan. 
Se oli hienon näköinen kun koko ojan reuna oli peitossa
tätä kasvia.






Tämäkin on levinnyt kivasti tuossa kivitarhassa............en muista nimeä.








Mukaan luonnonkasvi.........tää on mun nimelläni partasuti !!!








Lapset ja Rufus menossa naapurin mökille vohlukahville.




Töitäkin on välillä tehtävä, miehet auton pohjan massauksessa.
Aika suttuista hommaa.




 



Orvokit ovat vielä kauniita.









Kuusiaita tihentynyt...............ja onneksi niitä vohluja saimme.











Pelargoniat ovat komeimmillaan.








Otin yhden kukkaoksan hortesiasta sisälle, en laittanut
vettä, toi säilyy hyvin kuivana.





Pionit aukeavat nopsaan näin helteellä.
Otin edes kolme kukkaa sisälle, koska nautin niistä täällä
sisällä enemmän kuin pihalla.








Pyörällä olen opetellut ajamaan...............O-P-E-T-E-L-L-U-T  !!!
Sitä se on ollut. Mä en ymmärrä kuinka ton kääntäminen ei onnistu
multa. 
Heti kun sarvia kääntää esim. oikealle...............niin mä vedän itteäni
samaan suuntaan, silloin on HÄTÄ KÄDESSÄ...........jos ei 
housuissakin !!!!

Ohjaus onnistuis, jos menee oikealle, itse pitäis kääntää omaa
kroppaansa vasemmalle.

Isäntä on uskollisesti ollut mun vierellä, kun olen opetellut
ajamaan, tai paremmin sanottuna ohjaamaan pyörää.

Mökkiläiset muutama uskalsi kokeilla, ja luovuttivat heti.
Kaikki oli menossa ojaan, ja yks ajo kuin olis juonut prosentti
juomaa.


Mä en luovuta, jaksaa, jaksaa............opetella.!!!!!!



Vai menenkö piiloon pyörälootaan, kun hävettää niin hirveesti,
aikuinen mummeli ei osaa ajaa pyörää. Varsinkaan kolmepyöräistä.





Tonne kömmin ja otan eväät mukaan, saa olla piilossa eikä
tuu nälkä.








p.s. Onko teistä kukaan kokeillut ajaa kolmepyöräist pyörää ???

maanantai 25. kesäkuuta 2018

KOLMELLA PYÖRÄLLÄ !!!










Juhannuksen vietosta tultu kotia, siivottu vaunu, pesty pyykkiä,
ja monenmoista muutakin.



Kotona odotti tällainen kapistus minua.











Tämä on vain poseeraus kuva.

Olen voinut teille mainitakin, että minulla on aikoinaan leikattu
päästä kasvain, joka oli kuulo-tasapaino-kasvohalvaus alueella.


Kuulosta meni n. 60 % vasemmasta korvasta, onneksi oikeassa on
hyvä.
Kuulon menetystä ei koneet voi korvata, jotenka pientä sipatusta
en kuule, ja hirveä meteli ottaa vasempaan korvaan kipeetä.

Konserteissa minulla on tulpat.

Kasvohermoja ei leikkaus kuitenkaan viottanut.

Mutta tasapainoelintä viotti, onneksi ei kovin pahoin.

Voin hyvin ajaa autolla ja siinä ei huomaa mitään ongelmaa,
vaikka päätänsä kääntää nopsaan .








Mutta normipyörällä olen kaatunut kaksi kertaa.
Aika pahoinkin, ekan kerran jälkeen on muisto nilkassa rautalevy+
muttereita ja toisella kerralla meni kylkiluita poikki ja olkavarteen 
tuli repeytymä.
Sitä hoidetaan edelleenkin, myös kotijumpalla.
Näillä näkyvin ei tule leikkausta, enkä kovin helpolla menisikään.
Olen kuullut niin monen leikkauksen epäonnistuvan.



Tää pyörä tilattiin mulle maaliskuussa. Siinä on myös sähköavustus.

Olen nyt harjoitellut ajamista.
Siis totta HARJOITELLUT !!!!


Muuten ei oo mikään helppo ajettava. Vetää helposti väärään suuntaan.
Siinä ei kallistella kuten normi pyörässä.
Jos meinaa mennä liikaa oikealle, sarvista pitää ohjata vasemmalle.

Tätä vois verrata moottoripyörän kyytiin. Ajaja kallistaa oikealle,
munkin pitäis kallistaa samaan suuntaan.
Muuten siitä tulee sellainen jäkätys tunnelma, ja ajaja tuntee sen heti,
on raskas pitää menopeli pystyssä.










Olen ajellut vain muutaman metrin, ihan vain ykkösellä ja ilman
sähköavustusta. 
Eikä se mitään, isäntä on kulkenut mun vierellä koko ajan.

Mä pelästyn heti kun pyörä tahtoo mennä ojan suuntaan.
Hyvät jarrut, ja pyörä ei kaadu vaikka pysähtyisin heti.
Jotenkin sitä vain vaistomaisesti hyppää kyydistä pois.


Monet kerrat on isäntä joutunut tarraamaan sarvista kiinni, etten 
menis ojaan !!!

Polkeminen ei oo vaikeaa, mutta ohjaus on.
En edes tajunnut että se voi olla noin monimutkaista.

Kait se on niin erilainen kuin pyörä millä oon osannut ajaa
lapsesta asti .

Aluksi otti selkää ihan hirveesti. Mä olin kiertoasennossa, vähän kuin 
ostoskärryt joissa on jäkyttävät pyörät.
Kyllä selkä kiittää 😓😓😓  


Käsiä jännitin kans, ranne tuli ihan jäykäksi, ja joka lihas
kipeenä.


Eilen oli ekakerta kokeilut. Kävin pienen lenkin kolmeen kertaan.

Jotenkin ihan vähäsen sain tuntumaan.
Mutta en uskalla vielä lähteä yksin, edes tässä meidän tiellä.
Saatikka jos olis vauhtia liikaa.








Pystyiskin olemaan rennosti, selkä suoras, olisi jännitys pois.

En usko että se mikään ongelma ole enään, kun mun päähäni menis
toi ohjaus.








Poikakin kokeili monta kertaa, ja kerran olivat muksut
kyydissä.

Isäntä kiersi 6 km lenkin, ei ongelmia.


Mulla on ongelmana toi huteruuus/heippaus. Pelko jäänyt
edellisistä kaatumisista.
Kun en täällä sisälläkään pysty edes verhoja laittamaan paikoilleen,
ja monta muutakin asentoa joka huiputtaa .................ja siten helposti
kaadun.


Yhtenä päivänä kastelin ihan rauhallisesti kukkia, ja hiljakseen käänsin
pääni vasemmalle, niin hups keikkaa mä olin maassa.
Se tapahtuu niin äkkiä ettei ehdi reagoida mitenkään.

Tuo kukkien kastelupaikka vaan oli vähän koominen=kamalin,
iso kivi vasemmalla, laatat, oikealla kivireunainen kukkatarha.
No siihen väliin mä kellahdin.
Onneksi siitä päästiin pienillä naarmuilla, revähtänyt olkapään
ei tullut kipeemmäksi mitä oli ennen kompurointia.

Lisäsin vähän jumppakertoja, niin notkistu siitä.


Jotenka tällaista opettelua täällä, ja tää on tosi OPETTELUA !!

Olis niin ihana pyöräillä, mutta jos tän kesän aikana oppisin
ajelemaan yksin niin hyvä olis.
Pakko on opetella ahkerasti, sen verran kallis toi kapistus oli ja
mä tykkäisin pyöräillä, kun kävelykin on vaikeaa ton lonkan/selän
takia.

Pääsis ihailemaan maisemia omalla vauhdillaan, ja jos tulee ylämäki
vastaan niin napista painaa tulee avustus päälle.

Aaaaah mikä ihanuus mua odottaa.









Koskahan mulla on naama noin hymyssä kuin pojalla, joka pääsi
kyydillä.






 

torstai 21. kesäkuuta 2018

KORKATTU JUHANNUS !!!








Nyt voi sanoa, juhannus korkattu, näillä juhlilla.

Jippii-lastenkuoro aloitti konsertilla.








Koska alkaa ???? olipa sähköinen kello, että näki ajan kulun.








Siinä iso lasten ryhmä lauloi iloisesti ja reippaasti.


 





Näitä kiven murikoitakin oli pitänyt panna kenttäalueen
sisäisille teille.
Valitettavaa, mutta kaikkensa ovat järjestäneet ottanut huomioon.








Tänään Facen mukaan oli selfiepäivä.
Siinäpä yritin ottaa meistä sellaista kuvaa.
En hallitse tuota juttua ollenkaan.




 Juhla-aluetta......................vaunun sivulle tänään vasta
pystytimme sivuteltan, eilen oli valtava puuskainen tuuli.

Nyt on lämmin, tuulee vähäsen.
Taisin jättää ns. kevyemmät vaatteet kotiin, kun luvattiin niin
huonoa keliä.

Katsotaan mitä huominen tuo tullessaan ??








Näissä merkeissä HYVÄÄ JUHANNUSTA TEILLE KAIKILLE !!!!



Täälläkin on vain keitettävä pottuja, nälkä kalvaa vatsaa.