Lukijat

perjantai 24. maaliskuuta 2017

KEVÄTTÄ, MUTTA KUN EI JAKSA.







Kaunis keväinen ilma, taivas melkein pilvetön ja aurinko paistaa.

Minä olen vain täällä sisällä !!!

Kävin laittamassa nettipankkiin kiinteistöverolaput.
Niiden maksu tosin on vasta syksyllä.
Molemmille meille tuli kaksi maksukuittia, plääh !!! ei kiva juttu.









Pilvetön on taivas, ihanan näköistä.

Mulla ei ole kovin häävi tunne. Eilen alkoi olotila olla flunssainen.
Nenä vuosi vettä, kurkku oli kipeenä.

Jonkin ajan kuluttua kun olin tropannut itteäni, olo muuttui vähän
paremmaksi.

Onneksi isäntä lähti mun kanssa ruokakauppaan.






Otin kuvan ikkunan läpi, varjo on talon kattoa, muuten on niin
aurinkoa kuin vain voi olla.


Isäntä on kökässä siskonsa pojan talon puita sahaamassa.
Sahuri tulee laitteensa kanssa talon tontille.
Apujoukkoja tarvitaan muutamia miehiä, kun sahasta tulee valmiita
lautoja, paksumpia ja ohuempia.
Ne taapeloidaan valmiiksi paksuuden mukaan.

Hyvä kun heillä on näin komea päivä.

Olisin laittanut teille siitä sahajutskasta kuvan, mutten löytänyt.
Tämä sahuri on ollut meilläkin.


No eipä tämä olo tästä kovin hyväksi ole vielä muuttunut.
Yöllä heräsin ennen neljää, ja unta taas piti odotella, taisi olla 
lähemmäksi yhdeksää, ennenkuin nukahdin. 






Tähän kuvaan tuli taloakin näkyviin, tosin tummana.
Mutta toi pieni pilvi on tässä kuvassa tärkein juttu.


Kukkamulta odottaa mua, mutta voipi olla että saa luvan odottaa
ainakin hetken. 
Jotenkin tekis mieli vaihtaa noille uusille kukille mullan, kun nuo purkit ovat pieniä.

Katsotaanko koheentuuko tää olo ??

En mä oikein tonne sänkyynkään ole menossa. Tahtoo tulla pää kipeeksi, kun se nytkin on vähän kuin Haminan kaupunki.....ei tiedä
onko kipee.......vai ei !!!!


Jaksoin eilen alkuillasta kutoa, sain sukat valmiiksi.






Jännä olotila, kun se iltapäivän jälkeen helpotti, mutta tuli illalla
myöhemmin takaisin.
Silmiä kirveli, oli pakko mennä sänkyyn, kun silmät eivät pysyneet
auki, mitä niitä väkisin yritti pyöreänä pitää.
Tutumaan vaan ja simmut kiinni !!!






Varret tein tollasella kuviolla, melkein polveen asti.






Tässä langassa on vähän bling blingiä, ja muutakin väriä, mutta
kokonaisuudessa lilan voittoiset.









Ei muuta kuin tästä langasta uusia sukkia väsäilemään.








Siinä on vähän alkua teille näytille.

Mallina on muurahaisenpolku, tosi helppo tehdä.


Ensi viikolla aiomme lähteä pohjoiseen kattomaan lunta ystäväpariskunnan kanssa.

Minä taasen kävelen ja muut hiihtävät.

Otan kirjan ja tän käsityön mukaan, kyllä minulla aika siellä
on ennenkin kulunut hyvin, vaikka jonkin aikaa olenkin yksin
mökillä, kun toiset tekevät hiihtolenkkinsä.


Pitää tässä olla iisisti, ettei pukkaa flunssa tai mikä pöpö lie !!!



Tein alkuviikosta asetelman eteisen pöydälle.
Löysin äitini vanhan sormustimen sekä vanhoja rullalanka rullia.



 

















En tiedä keltä ja koska äitini on saanut ton hopeisen sormustimen.


Tässä vähän lähempää kuvaa, siihen on painettu hänen nimensä.




 



Tämä tuli minulle yllätyksenä, kun toin kotoani ison nappilaatikon,
niin tää sormustin löytyi silloin.

En koskaan kuullut äitini tästä mainitsevan.
On se vaan hieno kun on muistona tämäkin, nimen molemmin
puolin on kuviota.


Minun sormustimeni on toi pieni. Joka tosin ei enään mahdu 
mulle siihen sormeen mihin kuuluisi.








Korulipas on tyttönä saatu, ihme että olen sen säilyttänyt.




Kyllä toi ulkoilma niin kutsuvasti kutsuu mua pihalle, ja Rufuskin
odottelee rappusilla.






Se on viihtynyt tuossa pitkän tovin, ja nytkään ei halunnut sisälle,
vaikka kutsuin sitä. Sekin nauttii auringosta !!!







Säleverhon raosta kurkkaa auringonsäteet apupöydälle.








Etupihasta on jo jonkin verran toi jäätikkö sulanut.






Joen toisella puolella on niin keväisen näköistä, joen vesi on noussut
jäiden päälle.
Tosi vähän on vettä, no mistä sitä olisi tullutkaan, kun lumen sulamisesta ei tullut,  mutta onhan vähän vielä routaa maassa.