Lukijat

maanantai 30. heinäkuuta 2018

KIIRETTÄ NIINKUIN SAMMAKOLLA ÄKEHEN ALLA.










Mitenkä sitä voi olla näin kiirus.

Jossakin vaiheessa ajattelin ettei meillä oo mitään menoja,
retkiä tai matkoja kesällä.

Kun katselen allakkaa tuntuu että muoria ja vaaria viedään 
yhteen sun toiseen paikkaan.


Nyt lähdemme käymään Koiramäellä,
se sijaitsee Tampereella Särkänniemen vieressä.



Sinä päivänä ei ollut näin lämmin, välillä sateli, mutta ei haitannut
kun olimme varautuneet sateen suojaan.








  Vastaan otto oli mukava, saimme leimat käteemme ja rannekkeet,
me aikuiset myöskin.















Ensiksi kovalla kiiruulla katselemaan näytöstä.















Tuossakin ei onneksi satanut, oli ihan hyvä olla.






Ei muuta kuin eteenpäin........mitähän me oikein nähtiin ?

















Hienoja kanoja ja kukkoja nähtiin.
Kuulemma tuo musta kana ei muni mustia munia ???
Miksei ??? muniihan ruskea kana ruskeita.

Tuo jäi arvoitukseksi.







Lehmääkin sai opetella lypsämään, ei onnistunut, ei tullut 
maitoa. Hyvä ostaa sitten maitonsa kaupasta, mutta lehmän
kuva siinä pitää olla; tuumas Nelonen !!!









Tämä pariskunta otti meidät iloiten vastaan.
Multa on ihan turha kysyä mikä näiden nimet ovat ?
Ykkönen tai Neljä varmasti tietäisivät.







Ihanan näköinen piha vanhat talot ja kivat istutukset.






Esillä vanhoja maatalousvälineitä.








Kauniita kukkia oli myös esillä.


Tässä talossa kuului hirmuinen kuorsaus..............










Matu renki se siellä kuorsas.
Miltähän maistuis Äkkiväärä guggelisoppa tai Fiini puljonki ??








Välillä sai väritellä poliisimestarin kanssa.







Näitä tipuja kyllä kelpas katsella silmä tarkkana.




 Välillä oli pikkuveljeä vedettiin narulla ,lautan kanssa 
lammikon toiselle puolelle.


Tosin pikku mies kyllä jaksoi vedellä köyttä itsekin.









Lapsille oli pieniä tehtäviä, mm. lampaiden syöttöä, munien keräysta
näiden avustajien kanssa.





 





Touhua oli monenmoista ja katseltavaa.


Kaupassakin piti välillä ehtiä käymään.











 




 Kileillä oli pikkukilit, tällä on juuri ruokahetki.




Hevostallissa oli upeat pilttuut.







Ratsastus oli mukavaa ja turvallista saattajan kera.











Ihania vanhoja taloja, kyllä miehilläkin löytyi katsottavaa.
Pelargonia  mummon ikkunalla.



Ihania pieniä yksityiskohtia joka puolella.






Nelonen sai kuin saikin vettä tulemaan.










Niin oli aika jättää Koiramäki, alkoi sadellakin hyvään aikaan.
Lähdössä käytimme sateensuojaa, muuten ei tarvittu.

Jotenka säiden puolesta meillä meni oikein hyvin.


No nälkäkin jo kurni vatsaa..........minnekäs meidän 
naisten mielet veti..................IKEAAAAAN !!!



Ei muuta kuin heti ruokajonoon...........











Kylläpä noista annoksista tuli vatsat täyteen.

Jaksoimme juuri ja juuri kierrellä Ikeassa.
Siitä olen jo aiemmin teille postannut.


Meillä oli tosi ihana reissu, viihdyimme  hyvin Koiramäessa,
Ikeassa..........jopa miehetkin..........kun kävit ensin muualla
kaupassa.
Pääasia että paappa jaksoin seurata tätä mummaa kiltisti
ympäri kauppaa.


Muutenkin me nautimme toinen toistemme seurasta,
puhetta riitti aikuisilla sekä lapsilla.
Voi kun olin onnellinen kun jaksoin tehdä tän matkan.

Oli todella nautinnollinen matka ja paljon tuli nähtyä
yhdessä päivässä.