Lukijat

torstai 28. syyskuuta 2017

VETÄMÄTÖN OLO !!!!









Vaikka ilma on taas tänään kaunis, aurinkoinen.










Tiedän hyvinkin mistä tämä olo johtuu....................Sööristä.

Se taasen oli samalla tyynyllä mun pääni kanssa.
Ilmankos toi särky tarttui siitä, kun noin lähelle aamusta änkesi.


Koitin jumpata, pääasiassa venytysliikkeitä, mutta ei auttanut.

Puolilta päivin piti ottaa täsmälääke.

Arvatkaa vaan kuinka mua väsytti, yritin nuokkua tuolissani.
Enkä antanut itselleni lupaa mennä sänkyyn.

Jos sinne olisin kömpinyt, olisin takuu varmasti nukahtanut........
.............ja se olisi kostautunut yöuniin, elikkäs illalla ei 
olisi saanut unta millään.








Vähän väriä meidän jokirannassa...........tehoisiko se mun
nuutuneseen olooni ??








Ehkä tästä olisi apua, mutta en jaksa ainakaan mennä ulos kattomaan.
katon täältä ruudulta, melko komean punainen.
Punainen väri on yksi mun lemppareistani.








Auttaisko yhtään kynttilän liekin lepatus ???

Oikeastaan mua ei väsytä niin paljon enään. Mutta kyllä mieleni
virkistyy, kun saan teille kirjoitella.

Nämä postaukset ovat sellaisia arkipäivän asioita, jotakin
tekemistäkin tänne ilmaantuu aina välillä.


Nämä kortit olen tehnyt viime viikolla.
Jaksaa, kun toi Söör Migren on omassa linnassaan, eikä mun 
päässäni, silmissäni, kaulassa, se on sellanen herra joka änkee
puoli kroppaan asti.


















Vähän lähempää kuvaa....alla harsosidettä, kulmiin kiiltoa, kohohöytyvää....lumigessoa, toi valkoinen mömmö.




Tähän korttiin laitoin pohjalle kuvioitia, leimalla ja sitten koristekimallenauhaa.





 











Tässä yksinkertaisempi kortti...........mukana miesmäisiä työkaluja.

Molempiin kortteihin olen kuvat värittänyt ProMarker-tusseilla.
Tossa ekassa on stanssattu kuvat...häkki ja lintunen.


 






Pihlajamarjat ovat kauniita, mutta nuokin tahtovat äkkiä hävitä
parempiin suihin.

Onneksi vielä ovat ilonani sekä teidänkin.






Näistä en niin piittaa, en edes tiedä onko nämä myrkyllisiä vai syötäviä
sieniä. Mutta ihan kivan näköisiä tuossa nurmikolla, kuvasta vois
vaikka löytää neliapilan !!!








Jokirannan maastossa on vaahteran lehtiä, ihana väriskaala.






Joen toisella puolella vielä vähäsen on keltaista väriä.








Lisää punaista sekä oranssia, voisko tota sanoa sen väriseksi ???










Panin eteisen pöydälle ton vanhan kirjan päälle selvästi joulunpunaista.
Mutta haittaakohan toi mitään.
Sopii pienen korurasian kannen kanssa yhteen  😀😀😍


Ruuan laitoin äsken liedelle, onneksi on vielä jäljellä kanakastiketta, potut laitoin isännälle, itselleni paistan makaroonilaatikkoa.
Se on muuten hyvää kun valmista laatikosta laittaa pannulle tirisemään
voin kera.







Mä en ole jaksanut mitään asetelmia väsäillä, nuokin laitoin keittiöön
odottamaan parempaa paikkaa.







Kynttilälyhdyn pläjäytin kukkien keskelle. Eipä ole pelkoa että
kukat kuolevat, kun toi kynttilä on sellainen epäaito !!!
Eikä muuten savuta yhtään, kun sen sammutan.
Tässä kynttilässä ei ole 6 tunnin asetusta, tonkin ostin hätääsesti
kaupasta, kotona vasta huomasin ettei siellä pohjassa lue; time :( :(








Kylläpä keltaisuus on lisääntynyt paljon, katselen ikkunasta ulos.
Taidan laittaa kumpparit jalkaani ja kipaista ottamassa muutaman
kuvan, pian nuo lehdet ovat maassa.

Jos vaikka oloni vähän virkistyisi.


 

keskiviikko 27. syyskuuta 2017

JÄNNITYSTÄ ILMASSA, SEKÄ TUOREMEHUA.







Välillä aina kipristää vatsan pohjasta..............iiik !!!!!!!!!!!!!


No mistähän moinen voi johtua ????



Ostin tämän kaupasta, halvalla kun sain - 50 %, olenkohan 
Vilenin Sulon sukulainen.








Voitte tietenkin arvailla mikä toi on ???


Mutta meillä on ollut kiireitä, ainakin isännällä.







Siinä se taas odottaa vahvoja käsivoimia, ja niitähän löytyy !!!  :)























Sinne vain melkein muusiksi, mehu tippuu jo tässä vaiheessa.
















Lähempää näette, kuinka mehu tulee keräysastiaan.










Siinä on valmista tuoreomenamehua menossa pakkaseen.
Tällä hetkellä meillä on 30 litraa.

Ei nuo omenat mitään isoja ole, ja vähän rupisiakin, mutta tossa
mehussa ne ei haittaa, kun kuoret jäävät sidekankaan sisälle.


Eikä muuten haittaa hillojen teossakaan.








Hillopurkkeja on pois tiehensä, jääkaapissa sekä pakkasessa.
Mieheni sisko keittää hillot isännälle, minä en näitä syö.

Isosisko tekee mielellään pikkuveljelleen hilloja, monen makuista,
on jo tehty päärynöistäkin.










Puolukkasosetta on jääkaapissa tämä yksi purkillinen, toinen samanlainen on pakkasessa, ja muuta emme tarvitsekkaan.

Isäntä syö tätäkin yksin meillä, ja hän tykkää näin syksyn puolukoista, ei enään talvella.




Kukkakaalista taas tykkään, keitän sen vain vedessä ja voin lisään
sen päälle vasta lautasella.











 

 Tykkään syksystä, vaikka tänäänkin on ollut tosi suhruinen keli.

Puolipäivää oli sumua, ja vettä tietenkin tuli alas asti, sellaista 
sumupilven tuomaa.

Meillä on televisiokin seonnut tosta korkeastailmasta, tuli yhtäkkiä
niin kirkasta, ettei telkkarikaan tahtonut pysyä mukana.

Sitä on varmasti ollut muuallakin.
Äsken päivitin telkan, nyt näyttää olevan taas ok kuva.



Kuvahaun tulos haulle miamista kuvia 



Kuvahaun tulos haulle miamista kuvia 


Siinä vähän teille purtavaa, minne me mennään ??? ja koska ???


Tätä vielä on tehtävä, ensi viikolla on lattian valu.


 

maanantai 25. syyskuuta 2017

VÄRITERAPIAA LUONNOSTA.








Vau mikä mahtava keli eilen oli, sekä myöskin tänään maanantaina.

Sunnuntaina innostuimme autoilusta. Nimittäin lähdimme katsomaan
luonnon väriterapiaa.










Tästä ajelimme kylän raittia pitkin. Eka terapia tuli S-marketin kohdalla
vastaan.







Kävimme katsomassa värejä paikassa jossa käyn vesijumpassa.








Tuosta vasemmalle, siellä on sisääntulo Palvelutalo Koivukaareen.
Sinne huomenna vesijumppaan !!!









Liikenneympyrästä Seinäjoelle päin. Ympyrän keskellä on monumentti.

Raudasta tehdyt sivut kuvaavat kalaa = Kalajärvi.
Keskellä kivi, Haapaluoman louhokselta löydettiin aikoinaan
paljon korukivijä.

Meillä oli monet vuodet kivimessutkin.







Seinäjoen tiestä lähdimme vasemmalle, pikkukylään.
Paljon oli vielä puimati viljaa, kurjan sään vuoksi.







Ajelimme höykynköykyn tietä eteenpäin.
Vastaantulioita ei ollut, yhden marjastajan nähtiin.






Paikallinen iso tuotantolaitos tuulimyllyineen.







Joissakin koivussa oli tosi paljon vielä vihreitä lehtiä.
Aurinko paistoi kirkkaana ja lämpöisenä, tuli jopa hiki .....autossa :)








Tässä kuvittelin joskus jonkun asuneen onnellisesti. Oli saanut
viimeinkin rakennettua itselleen ja perheelleen oman talon.

Varmasti olivat onnellisia, kun oli oma tupa ja oma lupa.
Voi niitä onnen hetkiä ja vuosia.

Mutta valitettavasti tämäkin mökki oli ollut jo useita vuosia kylmänä.
Kummasti vain oli vielä pystyssä, osattiin sitä ennenvanhaan rakentaa
ilman homeongelmia !!!








Sivukylän raitti, hiljainen oli kylätienoo !!








Vapon turveaumoja, oli sitä vähän saatu kerättyä, vaikka on 
ollut sateiset ilmat.








Puimurilla oli vientiä, kerrankin kunnon puintikelit.








Tietääkö kukaan mikä rakennus tämä on ???

Piha oli täynnä autoja, jatkuva jono .......sisälle..............ulos !!

No tämähän on kuuluisa Juustoportti Jalasjärvellä.
Juustot, varsinkin kotijuusto, on tämän yrityksen erikoisala.

Ei sen parempaa olekkaan, kuin kotijuusto vähän lämmitettynä kera
valokkien !!! nami maiskis 👏👏👌👌👍 



No me poikkesimme syömään, olihan sitä jo ajeltu usea kymmenen kilometri, ja kellon viisarit osoittivat puoli viittä.








Ruokaa oli niin paljon, ettei kaikkea edes jaksanut maistaa.

Jälkkärinä oli uusin juustomerkki; mustikkajuusto.
No tuota noin.............ei oikein minun makuuni. Selvästi mustikan
makuinen, mutta edelleen ykkösenä on kotijuusto.






Kotia kohden ajelimme Koskuen kautta, toi valkoinen
on sen kylän kirkko.











Koiraa piti välillä kävelyttää, vaikka se oli jo ollut pissillä.









Maisemia, järvi, sekä vähäsen ruskaa.
Vihreää oli huomattavasti.










Käytiin katsomassa samalla reissulla puolivalmista
omakotitaloa.

Rufus hyppeli innoissaan, ja sai tietenkin makupaloja.
paistetun makkaran kuoret.









Oli kiva ajella, nautittiin ihanasta kesäilmasta, eikä ollut
kiirus minnekään.
Mentiin omaan tahtiin, onneksi oli kyläteitä niin paljon,
ettei takana ollut heti autojonoa !!!!