Lukijat

keskiviikko 21. helmikuuta 2018

LAPSENAMMANA.








En tiedä kuinka moni teistä tietää mitä on olla
lapsenammana ??


Olimme lauantaina sitä tekemässä.

Ammana on sama kuin olla lapsenvahtina/hoitajana, oman
perheväen lasten keskellä.


Meidän vanhimman pojan  vaimo oli Kolmosen kanssa Hesassa, 
ja pojalla oli sählöpelejä.
Jotenka meidät tilattiin jo hyvissä ajoissa lapsenammaksi
 Kakkoselle.








Ajoissa olimme paikalla.
Ilma oli tosi ihana, jotenka suuntasimme, minä=mumma,
paappa, ja Kakkonen pihalle.

Heidän talonsa on pienen mäen päällä ja poika oli vielä työntänyt
kaikki ylimääräisen lumen pieneksi mäeksi.





Paappakin innostui laskemaan suksipotkulaudalla.






Noin sitä laskettiin, mutta vähän sivuun meni.
Mäkeä olis vielä ollut pitkälti.
Rufus mukana missä likkakin !!!






Sinne paappakin laski, mutta oli kuulemma huono luisto.
Oliko lumessa vika vai laskijan taidossa :) ??







Vähän vauhtia lisää, eiköhän se mene jo kauemmas.






Pitää tutkia mikä kumma on, kun ei luista ......niin ei luista.







Rufus tutki leikkimökin ympäristön, tien varren.
Haistiko pupelin vai ketun hajut ?

Repolainen on vieraillut pihalla viime talvena, josta jopa
saatiin kuva todisteeksi.







Iskä oli tehnyt tenaville lumitunnelit, niitä pitkin oli mukava
mönkiä.






Ei muuta kuin taas uudelleen mäen päälle...............





.................lasku alas potkurilla, luisti paremmin kuin paapalta.








Välillä piti kokeilla köysirataa, alamäkeä menee hyvin.






Minä lähdin tupaan tekemään ruokaa. Kukahan tässä on ollut
laiskalla päällä, kun kaikki tavarat olivat hujan hajan ??!!!






Siinä odottaa pelit pelaajiansa, ruoka kuitenkin oli valmista.
Kaikilla meillä oli nälkä, kaunis ulkoilma teki kumman
nälkäiseksi.







Legot kopassa, ne varmati kiinnostivat paremmin pojan, Kolmosen
osaamista. Hän niistä tykkää kasata kaikennäköistä härveliä.

Konttausputki odotti käyttäjäänsä, mutta eipä kiinnostanut
mummaa eikä paappaakaan.







Jossakin vaiheessa mua rupes niin väsyttämään, että oli
pakko keittää kahvit.

Onneksi virkisti sen verran ettei päiväunille tarvinnut mennä.


Tulihan iskäkin paikalle, ja oli päivällisen aika.

Vielä oli mukava rupatella kuulumisia ja katselimme uusia
Ificolorin valokuvakirjoja.

Äiti oli tehnyt kovan työn, mutta kätevä kirja.
Tenavatkin tykkäävät niitä katsella.






Rufus siinä katselee.....olisiko minullekin ruokaa.
Minä en anna sille ruokaa sinä päivänä kun lähdemme autolla
ajamaan. 
Se on useasti oksentanut autossa, ja olen kokenut tän
parhaimmaksi jutuksi.
Vettä saa perillä ja kun kotiin tulemme niin sitten on vasta
ruuan vuoro.

Nyt on mennyt paljon paremmin, en muista koska on viimeksi
oksentanut autossa.
Yritin antaa sille aluksi matkapahoinvointi tabuja, ei auttanut.

Alkuillasta lähdimme ajelemaan kohti kotia.

Kyllä me vanhukset olimme väsyneitä, vaikka ei varsinaista
hoitoa / ammausta ollut, mitä olisi pienemmän lapsen hoidossa.


Olemme mekin viettäneet yhden hiihtolomapäivän.

Meillä on tällä hetkellä tosi ihanat ilmat, aurinko paistaa, mutta
pakkasta on aamuisin ollut 25-30 astetta.

Ensi viikolla meillä alkaa kouluista hiihtoloma.
Meitä ei se pahemmin häiritse, ainoastaan vesijumpasta on loma.


Ihania ja aurinkoisia talvipäiviä teille jokaiselle.


 
 

torstai 15. helmikuuta 2018

KÖYHÄTRITARIT, NISKAT JÄYKKÄNÄ !!










Mä täällä tuvassa teen yhtäsuntoista.

Telkkari on päällä noitten olympialaisten takia.
Välillä katton, yksinkin saa toosa pauhata omia juttujaan.




Kävin nettipankissa, piti maksaa laskuja.
Muutaman maksoinkin, mutta DNA lasku oli epäselvä,
jätin sen vielä maksamati.

Isäntä yritti soittaa siitä, mutta eihän sinne millään saa
yhteyttä.  Ei jaksanut soitella ja odotella, vaan lähti hiihtämään.





Pari uuttakin laskua tuotiin kotiin .....paikallisen eläkeliiton
vuosimaksut.



Ei muuta kuin kone taas auki, mutta enpä mennyt pankkiin,
vaan tulin teitä moikkaamaan.

Mä laitan kaikki laskut e-laskuiksi kun vain voi tehdä niin.

Nuo DNA-laskut ovat uusia, kun vaihdoimme taas välillä liittymää.

Maksan noi laskut, kun se nettimokkulan lasku selviää !!!












Tota laskua mä tykkään katsoa, vaikka en säännöistä ja nimistä
tiedä honkäsenpöläystä !!!



Tätä seuraavaa en käsitä, mitenkä noiden laskioiden niskat
kestää maata tossa kelkassa ???







Onko noiden pää ihan ilman tukea. Eikö niskat oo aivan jumissa
noitten laskujen jälkeen ???
Olisivat jäykkäniskoja, mutta ei taida mennä noin ??!!!








Eikä se mitään kun kaksi on samassa kelkassa, huh huh, mikä paino
tolla alimmaisella on.!!!
Tää on reipasta menoa, tonne rataan mua ei sais, vaikka olis niska 
tuettu kuinka hyvin tahansa.

Ootteko tienneet, että mulla on hirveän kova korkean paikan
kammo/pelko !!!!!

Tikkaita pitkin en uskalla edes kokeilla, heti ekalla mä jähmetyn.


Muuten sain tehdyksi yhden sukan siitä minun mielestäni
rumasta langasta.








Ei siitä niin ruma tullutkaan, mitä luulin.
Vielä lankaa pitäis olla sen verran, että tulis toinenkin sukka.
On noilla nelosen puikoilla outo kutoa, ovat niin paksun
tuntoiset käteen.







Yleensä teen kolmosilla, mutta lanka on vähäsen ohkaisempaa.










Kävin katsomassa Intsun blogia, siellä oli kiva malli.
Hän oli tehnyt säärystimet. Mukava kokeilla taas jotakin uutta.
ttps://intsu.vuodatus.net/lue/2018/02/mummoilua 

siinä teille linkki jos haluatte käydä katsomassa.




Mä ihmettelin missä meidän karvaturri on ??

No tuollahan se on, normi paikassaan, jos ei ole syliä
minne menis :) :)
Siellä meidän sängyssä se huilaili, suojapeiton laitan aina
sängyn päätyyn. Rufus tykkää olla tyynyjen päällä,
korkealta hyvä tähyillä.
 





Siinä tapittaa mua, ei tykkää yhtään kun otan kuvaa siitä.
Rufuksella on toi huomioliivi päivälläkin päällä, koska haluaa
aina tuontuosta pihalle.

Se on auki meidän pihassa ja tietenkin tota tietä käyttää,
kun kuljeksii mökeille katsomaan sekä meidän vanhalle 
tuvalle.

Tie joka kulkee ikäänkuin meidän pihan läpi, kulkee vähän autoja.
Mutta ne harvatkin huomaavat paremmin kirkkaan värin ja pimeällä
valot heijastuvat liivin heijastimista.

Meidän pääpiha on täällä jokirannassa ja loput pihasta tien 
toisella puolella.
Siellä on autokatokset, paja, vanha riihi+varastotilaa, ja 
siitä käännytään ns. vanhalle puolelle.

Mitään viljelyksiä meillä ei ole.
Vanhalla tuvalla on meidän omppupuut, jotka isäntä on itse
 kasvattanut ymppäyksestä asti. On siellä viinimarjapensaatkin.







Innostuin päiväkahville ...............juu en leiponut mitään .....
tein köyhiäritareita kaupan pullapitkosta.
Näistä tuli köyhiä, kun ei ollut kermavaahtoa.








Hyvältä maistui !!! 


 

tiistai 13. helmikuuta 2018

PELLAVIA PIIIIITKIÄ, YSTÄVÄNPÄIVÄÄ !!!







Kun kerran on laskiaistiistai, pitihän minunkin
vesijumpan jälkeen hemmotella itteäni sekä kultaani.



Ostin meille hyvät pullat ja viipalepikkuleivät.

Kotiin tultuani keitin kahvit kera noiden pullien ja uunituoreet
sämpylät.









Tosin en itse leiponut, vaan ostin Koivukaaresta.
Se on paikka missä käyn jumpassa.

Koivukaari on palvelutalo, jossa asuu erikuntoisia vanhuksia.
Jotenka siellä on oma keittiö, ja sieltä voi ostaa erilaisia
leivonnaisia ja tilata melkein mitä vain.









Jätin nuo kaksi huomiseksi, ai ai saa vielä herkutella !!!









Mikähän päivä on huomenna ???



TOIVOTAN TEILLE HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ, TÄKSI ILLAKSI
SEKÄ KOKO HUOMISEKSI PÄIVÄKSI !!!

Ihanaa omistaa monta ystävää blogin kautta.






 

sunnuntai 11. helmikuuta 2018

ARVONTA UUDELLEEN, ARPA A:N KOHDALLA !!!






Jouduin arpomaan VOITON A. uudelleen.

Edellinen voittaja ei ole ottanut yhteyttä.








Tämän korusetin+ kortti+ vähän hyväskää VOITTI:


TUULIKKI; Kukkia ja koukeroita blogista.

Ole hyvä ota yhteyttä minun s.postiini: tuijarajala54@gmail.com
Laita nimesi ja osoitteesi, niin voin lähettää sulle palkinnon. 

Onnittelut sinulle.  👏  👏 !!!!

perjantai 9. helmikuuta 2018

SAPPI KIUHUU, HULLUN TOUHUA !!







Meille vanhoillekin joskus välähtää kuten nuorena.

Isäntä toi kaupasta tällaista juttua.............
















Olen maistanut yhden kerran, joskus 25 vuotta sitten.

Muistan kun keskimmäinen poika paistoi itselleen ja minä pyysin
maistiaisia, silloin oli  niin hyvää.


No tein työtä käskettyä, paistoin peräti kaksi pakettia.

Yhden viipaleen koepaistoin, ja se hiiltyi tyystin, ja hyi olkoon,
kun maistui niin palaneelta, vettä äkkiä suuhun, tuntuu että maistuu
vieläkin hiillos suussani. 


Olihan meillä normi ruoka, mutta lihan sijasta noi vihranlehden
paksuiset rasvakuidut.

Syödessäni sitä, mietin mitähän mun sappeni ja refluksi tautini
tästä läskin syönnistä tykkää............suolaa oli riittämiin.



No joo eipä kellon viisarit paljon eteenpäin menneet,
jo rupes kiuhumaan sisälläni..............suorastaan näin ton rasvan
mikä oli pannulla !!!!!!!

APUA ...................äkkiä ensiapuun jotakin.....










Myöhemmin söin jugurttia (turkin) että vähän neutraloisi
tota mahani happoja tai mikä siellä nyt sitten pihiseekin.


Kyllä aikuinen ja jo mummaiässä oleva pöllähtää tollaseen juttuun.

Eikä se mitään, en minä yksin olis tota olis ostanut, mutta isäntä
toi. Sillä on sellanen tapa että pitää ostaa jotakin erikoista
kun ruokakauppaan menee.

Tällä kertaa se oli noi ihrapaketit !!!!


Kaiken lisäksi mua otti päähän toi villasukkateelmäs.






Siinä se on purettuna, kolmas kerta aloitettu uudestaan.
Katsotaan mitä tuleman pitää.

Mua kyllästyttää koko teelmäs, ja vielä toi värikin, yöök kun on rumaa.
Tosta langasta vois tehdä miehille sukkia, mutta kun ei ole kuin 
yksi kerä, ei riitä.
Ruman väristä se on naisillekin, taidan heivata langan kirppikselle,
ja aloittaa jostakin muusta langasta uuden sukan.

Väri pitäis olla kauniinpaa, ainakin mun silmilleni.  



 





Tää väri mua mielyttää, nyt ne ovat sitten valmiina
jemmapussiin.









Jotakin kaunista piti keksiä..............voinkin pitkästä aikaa
laittaa kynsiini vähäsen hilettä.

Ei kuin tuumasta toimeen, ensin aluslakka, hilettä ja päälle
kestolakkaa.







Yritin laitta ohkaisen kerroksen, ettei sormeni näyttäisi
joulukuusenkoristeelta. 


Saunassa on oltu, piipahdin teitä katsomaan.
Kokeilen ottaa ton kutimen käteeni, yököttääkö se vieläkin.????

Silloin kaivan loorasta vähän kauniinpaa väriä,
eikö se mieli taas virkoa.

Hyvää viikonloppua teille jokaiselle.



p.s. Edelleen kaipailen arpavoittajaa nimeltä: JONNAIRINA !!!!
Ota yhteyttä spostilla ja laita nimi+osoitetietosi minulle.

Muuten mitä teen, kun minulla ei ole hänen s.postiaan ja ei ole blogiagaan. Kuinka kauan mun pitää odottaa vastausta ?
Vai laitanko palkonto A. uudelleen arvontaan.
Onneksi mulla on kaikki teidän laput tallella.
Antakaa mulle hyviä neuvoja, mitenkä toimin ???



 

keskiviikko 7. helmikuuta 2018

IHASTUIN VALKOISEEN !!








Kun viimein sain joulun pois, koristeet pakettiin ja yläkertaan
odottamaan tän vuoden joulua.

Kyllä se nopsaan tulee, nimittäin uusi joulu......jo tänä vuonna!!


Kävin S:joella kahdessakin kaupassa ja minua veti puoleensa
valkoinen väri.

Vissiin tuo luonnon valkoisuus innosti mua.
Blogin etusivunkin laitoin ihanan luonnon koristeleman 
jokirannan.

No joo mennäänpäs niihin toisiin valkoisiin.



Sohvapöydälle ajattelin laittaa jotakin valkoista.
































Ostin maljakon ja siihen valkoisen silkkiruusun.
Mua alkoi kyllästyttämään, kun kaikki kukat kuolivat,
olkoon viherkasvit tai tulppaanit.

Maljakkoja on yllinkyllin, muttei tietenkään valkoista.






































Ostinpa keraamisen kaktuksen. Ajattelin tuo ainakin
säilyy hyvin.

Mitä vielä.............isäntä pössötti Rufuksen kanssa............
vetivät kilpaa villasukkaa............kuka voitti ???

Ei kumpikaan............vaan toi uusi kaktus putos
ja yksi sakara poikki.

Mrr....mrr. arvatkaa, saiko molemmat huutia.

Onneksi mulla on hyvää liimaa ja sen avulla
kaktus on kuin uusi.



































Osti pari kivan mallista lintua, keramiikka ovat myös.





































Koristeeksi pari valkoista pisaraa, 
nämä ovat metallia.


























































Kynttilöitä en ole vielä hyljännyt.
Liinaksi panin pöydälle pari valkoista
pellavataplettia.






































Jotakin väriä puolikuolleiden viherkasvien sekaan.




























 Jotakin valkoista myöskin ikkunan eteen.
Nämä kaktukset ei sitten kuole millään,
ei kastelua, eikä mullan vaihtoa,
jaa....jaa....jos ei isäntäkoirapari innostu taas kilpailemaan
sukanverossa !!!
































Pieni keinuheppa pääsi kaktuksen kaveriksi.


































Vähän oikeata vihreää pilkistää pöydällä.
Ei vaan tiedä kuinka kauan ???



 

Muistin nähneeni Astiataivaan nettisivuilla
Lomonosovin pienen oravan, hinta 35 euroa.


Siitä paikasta minä pengastamaan laatikkoja ja kaappeja

Kas kas........kattokaa mitä löysin:
















































Tästä en tiedä mikä soovi-koriste lie ???
Mutta kivalta sekin näytti vuosien kaapissa
olon jälkeen.































Kaikki pikkuelukat panin muitten lasiesineiden 
kanssa vitriiniin. Olkoot siellä hetken aikaa.
Eipä ainakaan muistuta joulukoristeita.

































Matalan kaapin päälle jätin nuo enkelit,
lisäsin vihreää mukaan.
Tietenkin kynttilää poltan Iittalan
tuikkukipossa.































Matalalle senkille laittelin isännän työpaikka-
lahjan, sekä meen kihlalahjan.
Molemmat ovat kotimaista lasia.
Isännän lahjassa kullattu rengas alhaalla ja
siinä kaiverrukset.

Väristä voi hyvin päätellä miltä vuosiluvulta
nuo ovat !!
70-luvulla oli kaikki ruskeaa tai vihreää, osin
myös keltaista, ainakin mitä me saimme
lahjoiksi.

Kait sekin väri tulee muotiin, kun muutama vuosi-
kymmen kuluu ???










 



















Sohvalle ostin uudet tyynyt, harmaan/hopean värisen.
Toi hopea kimallus ei näy kuvassa hyvin.






































Mulla oli nyt kaktus-villitys !!!
Ostin tämän keittiön tasolle ............oikeita ovat............tietenkin.

Yksi mun vieraistani ihmettelin mitenkä ne oikeat 
kaktukset tuolla säilyy, ilmoitin että hyvin,
kun annan niille välillä tekohengitystä.
Avaan korkin ja puhallan muutaman henkäyksen !!
Avot siinä ovat taas virkeessä kunnossa.


Ystäväni katse oli kyllä vähäsen empivä,
en tiedä uskoiko mua, en tullut kysyneeksi sitä 😅  😅  !!!!!




































Väriäkin piti saada keittiöön,
sekä isännän pikkuleiville uusi kannellinen
kippo. Parempi niitä on tuossa rasiassa pitää,
kun murua leviää aina ties minne.









 














































Vitamiinia sekä väriä antavat appelsiinit.




































Yhden Floridan kynttiläjaloista jätin olkkariin,
haluan polttaa siinä kynttilää.
Mutta pian senkin laitan joulujemmaan.


































Meidän tuoleihin ostin ihanat pehmoiset

peitot, ne ovat kaksipuoliset.
Ihanan lämpöiset ovat, kiva istuskella
kun on ollut niin kylmät ilmatkin.


Maisema on taas niin kylmän näköinen,
mutta kauniin valkoinen.































Tämänkin kynttilän sytytän aina joka ilta.
Kummasti tuo päivä on pidennyt, kello on pian puoli neljä,
ulkona on valoisaa, eikä sisällä tartte vielä 
valoja sytyttää.



Tein sukkaa uudesta Adlibriksen langasta, huh kun oli
paljon paksumpaa................kudoin ja kudoin......mietin....
kudoin ja tuota asiaa pompottolin myös mielessäni.

Tuli niin suuren näköistä, ja nyt äsken päätin purkaa
sukan joka oli melkein valmis.

Ensin puikoilla oli 12s ja nyt 8 s. katsotaan tuleeko
lasten vai aikuisen sukka.

Oudokseltaan n:o 4 puikko on paksun tuntoinen,
kun yleensä käytän kolmosta.



Pari kierrosta kudoin, päätinkin poiketa teille juttelemaan.

Isäntä on hakemassa itselleen uutta puhelinta.
Kun se edellinen uppos sinne Atlantiin. 👴    👴    👴
































P.s. ARPAVOITTAJAT  ottakaa minuun yhteyttä. !!!!