Onko tämä laiskuutta, kun on näin pitkä aika etten ole kirjoittanut tänne.
No välillä tekee hyvää, kun en kirjoita lueskelen teidän blogejanne.
Mulla on pari kirjaakin tuossa menneillään, muutama lehti .
Onneksi tuolla pihalla on niin kaunista lumitaidetta, kun sinne lähtee kävelylenkille,
piristyy vai piristyykö ??
Olen tässä sairastellut, vai voiko sitä sanoa sairaukseksi ???
Mutta siitä myöhemmin !!
Nyt en jaksa, laitan teille lumitaidekuvia.
Omena puu on kuin lumisateensuoja. Mahtavasti tarttunut lumi oksiin, oksahaaraan.
Taivas aivan pilvetön, jopa aurinkokin pilkistää.
Kyllä vain huomaa mitenkä päivät ovat pidentyneet.
Lenkkikaveri odottaa ja miettii mahtaako emäntä jatkaa matkaansa ???
Vai kääntyykö jo kotiportilla ??
Ei vielä jatketaan matkaa metsän reunaa pitkin, siellä on suojaa tuulelta.
Kyllä tuo valkoinen on kaunista, mutta kevät kun koittaa, on vaalean vihreä taas ihanaa
silmille sekä mielelle.
Mahtavaa kun meillä on nämä neljä vuoden aikaaa.
Lunta taitaa olla täällä meillä päin vähiten verrattuna muihiin osiin Suomessa.
Pienet penkat jää kun on aurattu. sellaista hepposta lunta tuo on.
Omenapuu etupihalla, viimeiset auringonsäteet näkyvät takana.
Pian se vaipuu tyystin metsän taakse.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi !