VIIKONLOPUN SURUHETKI.

Viikonloppuna vietimme surullisen asian parissa.

Mieheni täti 99v. haudattiin haudan lepoon.

Hän oli melkein koko ajan järjissään, tunti meidät ja oli ajan tasalla.
Hän kyseli viikonpäivät, sekä kaikesta muustakin oli kumman kiinnostunut.

Ns. saattohoitoa kesti vajaa 6 viikkoa, hoitajille, lääkärille ja ennenkaikkea me ihmettelimme
mitenkä hänen sydämensä jaksoi lyödä noinkin kauan.

Hän vain hiipui hiljaa pois.

Menossa kappelista P:joen kirkkoon, missä hänet siunattiin.

Oli aivan mahtava ilma, aurinko paistoi eikä yhtään tuullut.

Läheisimmät kantoivat hänen arkkunsa, mieheni, meidän kaksi poikaa, sekä mieheni siskon
kaksi poikaa, ja yksi oli hänen toivomansa henkilö.

Siinä meidän perheemme viimeinen tervehdys rakkaalle tädille.

Yläkuvassa poikien perheiden yhteinen kukkakimppu.

Alakuvassa meidän kukkatervehdys. Täti rakasti värejä, vaikka olikin noin vanha.
Hän osti aina kirkkaita vaatteita. Sen takia meillä oli punainen päävärinä kukissa.

Ruokapöydän kukka-asetelma.

Ruokapöytä sekä kahvipöytä. Ensin söimme ja sen jälkeen oli muistotilaisuus.

Jossa oli puheita, yhteislauluja, yksinlaulua, sekä lasten laulu, joka oli niin
ihana ja moni tykkäs, että pakko oli taputtaa heille.

Muutenkin muistohetki oli leppoisa, huumoriakin oli mukana.
Täti oli naurava, iloinen luonteeltaan ja hyvin ymmärsi huumoria.

Vaikka tädillä ei ollut perhettä, mutta silti hänellä oli nämä meidän lapset läheisiä ja
hän oli paljon kiinnostunut heidänkin elämästään.
Kuvasa on minun kaksi tyttöä, yksi poika, toinen poika ei halunnut laulaa.

Minäkin sain kunnia muistella tätiä, ihania iloisia muistoja !!

Näissä merkeissä meidän viikonloppu kului.

Olemme tyhjentäneet hänen asuntoansa, järjestellyt hautajaisia ym ym, kyllä siinä vain
on paljon muistamista.

Huomenna menemme viemään huonekalut, jotenka miehet pitää olla mukana.

Teemme loppusiivouksia niin paljon kuin ehdimme tai jaksamme.

Kiitos/muisto kahvittelu  kotisairaanhoidolle/kodinhoitajille ja saattokodille.

Vielä on paperihommia, siis monenmoista touhua edessä, olemme kuitenkin ns.
voiton puolella.

Olen myös tehnyt täällä kotona valtavan ponnistuksen.............työn merkeissä........siitä myöhemmin.