LIIKUNTAHALLI SEKÄ MUITA TILOJA.

Korjauksia yhdessä sun toisessa paikassa.

Kun isäntä jäi eläkkeelle, oli sillä kädet täynnä työtä.
Kolmevuorotyössä ei liiennyt aikaa ylimääräiselle hommille.

Neljä yötä kun sai tehdyksi, oli koko sen ajan ihan töööt !!!

Kolme päivää meni, kun yritti saada vuorokausirytmiä kuntoon.

Mitä enemmän ikää tuli sen huonommaksi tuli rytmin korjaaminen.

Onneksi pari vuotta teki ns. puolieläkettä toisen kaverin kanssa.

Koittihan sekin päivä kun viimeiseen yövuoroon lähti, oli se mahtava tunne hänelle sekä mulle.

Ei koskaan osunut vapaapäivä, kun oli jotakin juhlia tai itse järjestimme juhlia.
Sen päivän oli vapaana, mutta monet kerrat heti aamuvuoroon seuraavana päivänä.

Porissakin oltiin muutamissa häissä, niin että nukkui jonkin aikaa kotona............menoksi juhliin..............taas äkkiä kotiin........pieni huilaustauko.................työ kutsui.

Kummasti se elämä kulki eteenpäin vuorolistan mukaan.
Minä asennoin heti siihen, ettei isäntä joka paikkaan päässyt, menin yksin lasten kanssa tai en ollenkaan.

Eläke kun koitti, ei hän hanskoja tiskiin lyönyt, vaan alkoi remppaamaan meidän ns. vanhaa puolta.
Aloitti ensin vanhan navetan katosta, muutti sisätiloja, niin että sinne saatiin traktori, peräkärryjä ym. pois sateelta.

Riihen katon rempan teki vähän ennemmin kuin jäi eläkkeelle.

Tuosta matalasta ovesta mentiin meidän poikien liikuntahalliin.

Kyllä vain heillä oli oma liikuntahalli. Itse sen keksivät, tyhjäsivät isänsä avustuksella tyhjäksi.................niin halli oli valmis.

Nöyrää piti olla, kun oli kumarruttava ennenkuin halliin sisälle pääsi.
Oven yläpuolella pojat kirjoittivat LIIKUNTAHALLI.


Meidän nuorin poika oli maalivahti, suojavarusteet olivat kunnolliset.

Tarvittiihan niitä, kun kaksi vanhinta lämäsi sählöpalloa maaliin.
Jos mittari olisi ollut niin mahtava luku olisi näkynyt.

Tässä ovat maitopuori sekä hirsipuori.
En oikein tiedä mistä toi maito tuli, no tietenkin lehmästä, mutta mistä puori sai nimensä.
Ei se mikään kylmätila ollut.

Hirsi...........se oli tehnyt hirrestä.

Tämä taasen on ollut jauhopuori. Siellä säilytettiin jauhot, lähinnä jyvät. Tässä oli alahirret märäntyneet.
Sitä isäntä nosti ylös tunkilla ja vaihtoi hirret.
Nöyrä näyttelee tässäkin oviaukossa osaansa :) :)

Seuraavaksi oli vuorossa liiveri.
Kaikki lattialaudat pois, ylös taas tunkilla, uusia hirsiä alas.
Lattia tehtiin uudestaan, oviaukkoa suurennettiin.
Voi sitä roinan määrää mitä täältäkin lähti pois.
Onneksi oli paljon poltettavaa ja osa meni lajitellusti kaatopaikalle.

Katot onneksi oli jo muutamia vuosia sitten uusittu.

Varsinaisen päärakennuksen kuistin hän myös tunkkasi ylös ja alahirret uusi.
Mutta loput odottavat korjausta ja maalausta.

Kunhan saatais tämä meidän markki kuntoon.

Tuolla vanhalla puolella ei niin kiirus ole, koska sitä ei kukaan asuta.

Ylimääräistä tavaraa sinne kyllä on kannettu, sanon sitä meidän keskusvarastoksi.

 Eihän se työ tekemällä lopu. Jotenka suunnitteilla on pieni lomareissu ens viikolla Nummela-Porvoo.

Sateesta ei ole haittaa, kun tämä on lähinnä sukulaisreissu.

Tietenkin Porvoossa olisi kiva käydä katsomassa sitä vanhaa kaupungin osaa ja jokirantaa.Silloin saisi olla satamati.

Ollaan joskus aikoja sitten käyty, mutta on kuulemma paljon muuttunut siitä.
Mä niin tykkäsin siitä vanhasta osasta.

Rollaattorin otan avuksi, jos sillä nyt pääsee sitä mukulakatua pitkin.

Kävelen sen mitä pystyn, oma jalkani sen ilmoittaa, koska on lopetettava.