Tähän ei tosin aurinko suoraan paista.
Linnut laulevat, ja Rufus makailee matolla seuraten mitä kukin tekee.
Eilen olin tosi kipeenä, piti lähteä hakemaan S:joelta kävelyaputeline.
Kun ei toi kävely onnistunut kuin yhdellä jalalla, ja en sellainen fakiiri ole että se multa onnistuis.
Isäntä haki autoon jonkin osan Motonetista.
Mulla oli aivan hirveän huono olo autossa, tuskan hikeä pukkas välillä ja toivoin että pian olisin omassa kodissa ja sängyssä.
Odottavan aika on pitkä !!!!! ja sitä se olikin...huoh, huoh !!!!
Kotia pääsin niin ennen sänkyä rupes ihan näkökentässä sumenemaan. Onneksi en pyörtynyt ja olo helpottui kun makuulle päääsin.
Koko illan makasin, en juurikaan syönyt, kait toi kipu tuossa vasemmassa puolessa ottaa jo aivan tuonne sydämeen asti.
Nukuin läpi yön, välillä kävin vessassa,ja taas unta kalloon.
En ymmärrä mistä sitä piisas.???
Tänään jo vähän parempi olo, mutta varovaisesti kävelen.
En tiedä koska ja tuleeko tuohon lonkkaan leikkausta, se selviää toukokuun alussa.
Mutta ei se näinkään kyllä voi mennä, jotakin on tehtävä.
Niin tärkeää minulle on tietenkin lapsuuden mustot. Tässä muutama kuva:
äitini tekemä kanavatyö. |
samoin |
Tällä kannulla minulle haettiin omaa maitoa kun olin vauva, yli 60 v. vanha. |
Näistä kupeista juotiin päiväkahvit, minä join kaakaota tai teetä. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi !