Lukijat

Näytetään tekstit, joissa on tunniste LAUANTAI PÄIVÄ. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste LAUANTAI PÄIVÄ. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 19. helmikuuta 2017

MUKAVA LAUANTAIPÄIVÄ.











Keskipäivällä lähdimme ystäväpariskunnan kanssa kyläilemään.

Tämä oli minulle ihan uusi tuttavuus ja koti.

Mieheni on laulamassa ryhmässä Elmot- mieslaulajia kaikki.

He ovat käyneet tässä lähiympäristöllä eri tilaisuuksissa.

Talon emäntä täytti syksyllä vuosia, minä en sinne valitettavasti päässyt, koska olin juuri kotiutunut lonkkaleikkauksesta kotiin.

Meillä oli tarkoitus porukalla pitää heillä pikkujoulut, mutta sekin peruuntui, kun jollakin miehellä oli  joulukuussa menoja.







Heitä on ollut kuusi miestä, mutta yksi heistä sai Taivaskutsun ihan yllättäin, työnsä äärellä.

Kuten huomaatte he kaikki ovat eläkeiässä olevia ukkeleita.
Elmot= eläkeläistenmoottoripyörä miehet.


Aluksi talon emäntä oli laittanut maittavan aterian.
Harmi kun en huomannut kuvata ruokapöytää runsaineen tarjottavineen.

Siinä ruokailessa rupattelimme keskenämme ja näin jo tutustuttiin 
uusiin ystäviimme.








Minä vähän nappailin kuvia heidän luotaan.
Oli kaikkea niin ihanaa jokapuolella, etten varmasti edes huomannut katsoa joka seinälle.







Tähän heti katseeni osui. Pieni kapea ryijy-koivunrunko.







Oli tosi kaunis, runko oli ikäänkuin pääasia, mutta toi vihreys reunoilla 
kuvasi ikäänkuin lehtiä.
Näin minä sen itselleni tulkkasin.






Näin iso lintu oli takan päällä koristeena. Se oli niin korkealla, etten meinannut saada edes kuvaa otettua.
Lyhyydestä ei sitten ole mitään hyötyä!!!






Eteisessä oli tämä kukkanen, ihmettelin mitenkä on saanut pidettyä hengissä vielä joulusta ??

Oli pakko kokeilla sormin, kun silmä ei sanonut mitään.
No tämä oli sellainen aitooikeatekokukka !!




 



Me veimme talon pariskunnalle ihan aidon kukkakimpun :)







Sekä tämän kortin, joka sopi erittäin hyvin tähän taloon.
Heillä on iso emolehmätila. 
Emme käyneet näitä elukoita katsomassa.

Meidän isäntä on ollut joskus ajelulla moottoripyörällä heillä, ja hän tutustui näihin emolehmiin.

Onneksi minun ei tarvinnut mennä niitä katsomaan, kun en oikein 
piittaa lehmän hajusta ym. mikä hiukankin viittaa navettaan.

Olen ollut aika tirsmu tolle hajulle jo lapsuudessani.
Jotenka minusta ei olisi koskaan tullut karjankasvattajaa.


Kun saimme syödyksi, alkoivat miehet laulaa............oli se niin 
komeeta kuultavaa !!!!!!!!!! 
He samalla harjoittelivat tulevaa tilaisuutta, ja kait he meille naisillekin
vähän lauloivat.


Naiset ryhmänä kokoonnuimme lähemmäs toisiamme, kuullaksemme 
ton laulupauhinan yli toistemme äänet.










Huomasin siinä jossakin välissä, hei mehän ikäänkuin oltais tunnettu
toisemme jo kauankin.
Vaikka osa naisista näin ekaa kertaa.






Olihan mulla kudin joukossa, tämähän oli vapaamuotoinen kyläily,
ei mikään virallinen.







Emännän keräilyä keittiössä. Kaikkea kivaa osui silmiini.






Tämä taisi kyllä olla isännän keräilyjuttu. Muuten on ihan toimiva
radio, oli joku ula jutska pantu sisälle.
Mä siinä tuumasin että nyt mä oon ihan ulalla !!








Kahvit joimme muumimukeista. Meillä jokaisella oli erikuvioiset mukit.
Otin näistä kahdesta vain kuvan. 
En viitsinyt hypellä joka nenän kohdalla ottamassa mukikuvaa.

Ensi kerralla, kun jo ollaan vähän tutumpia, niin uskallan tonkin jutun
tehdä. Pitäähän siinä joku rääpy olla, ei kaikkea ekalla kertaa.







Keittiössä siellä korkeuksissa oli ihanaa Arabiaa.
Näitäkin olisi pitänyt kuvat emännänjatkon päältä.

Mutta siihen en tohtinut, olis vähän ollut noloa, kun olisin pudota
mätkähtänyt rapuilta alas.

Ei olis tarvinnut  katsoa ympärilleen...............näkikö kukaan ????
...............kun kaikki olis ollut heti ympärilläni, miehet mukaan lukien.
Olisihan siitä kuullut aika ääni, kun olisin lattialla maannut !!!









Nämäkin olivat varmasti emännän kädenjälkiä.

No mistä minä sellaisia päättelin, että hän on käsityöihminen.



No tästähän sen päättelin, kun yläkertaan kapusimme ja mitä minun silmäni näkivätkään...................









Hän teki jo ensi joulun paketteja.............hyvä aloittaa jo aikaisin niin
ovatpa valmiina ennen joulua 2017 :):)






Tässä jo osa paketteja valmiina, nämä kaikki lähtevät Romanian romaanilapsille. Sinne kaikkein kurjimmille asuinalueille, jossa ei ole kunnon asuntoja, on kylmää talvella, ei ole vaatteita mitä pukisi yllensä kun talvi yllättää.

Näihin paketteihin mahtui yllättävän paljon tavaraa ( ovat kenkälaatikon kokoisia)

Hän näytti mitä yhdessä laatikossa oli.
Valintana ovat tytöt tai pojat, eri-ikäisiä. Hän oli tehnyt pojalle 14 v.

Kyllä oli saanut kivaa tavaraa mahtumaan, sitäkään en huomannut, kuvata,  mutta luettelen mitä muistan :
Mittarulla, pieni Donimopeli, sukat, lapaset, myssyn, hammastahnaa, saippuan, hammasharjan, kynä+pyyhekumi+teroitin setin, vihon, ohuen gollepaidan, karkkia............tässä nyt ainakin osa tavaroista.


Minäkin olen näitä paketteja tehnyt...............mutta virtuaalisesti....
Patmos ry:n nettisivun kautta. Lahja kerätään juusi tän tyyppisesti, eri tavaraa otetaan koppaan, valitaan tytö/poika ja ikä.
Hienosti on pelannut, ja helppo tehdä.

Talon rouvakin aina katselee kaupoista alennuksella tavaraa, lahja kertyy uusista tavaroista.

Nytkin sanoi että oli löytänyt Sopurahasta euron pöydältä vaikka mitä kivaa. 







Kaktukset eivät ole menossa lahjojen joukkoon :) :)
Ovat silmänilona yläkerran ikkunalla, minusta kivoja.


Tässä on kans kiva idea, vaikka jollekin tehdä kylään viemislahjaksi.







Toinen harja odottaa tekijäänsä. Hauska idea, eiväthän kädet palele, kun rappusia lakaisee, ja jämälangat saa hävitettyä sopivasti.









Kauniit Arabian lautaset olivat seinälle laitettuna........









Kyllä meillä naisilla juttua riitti, ja miehetkin ehtivät jutustella lauluen jälkeen .


Oli tosi mukava lauantai päivä.

Oli todella kiva tutustua uusiin ihmisiin, ja toivon että taas jossakin vaiheessa tämä kööri näkisimme jossakin tilaisuudessa,
tai ehkäpä joku jaksaisi rahteerata meitä.

Joku naisista siinä kyllä mainitsi sivumennen heidän mökistään...
.............ehkäpä kesällä tavattais noissa merkeissä.





Nyt kohti omaa ruokapöytää ......................ja arvatkaa mitä sen 
.................jälkeen..........................

......................uusi kyläreissu, tosin nyt eri pariskunnan luo ja eri suuntaankin.

Tämä on minulle harvinaista, että jaksan kyläillä peräpäivinä.

Mutta nyt ainakin tuntuu kivalle, ja tiedän että ilta muodostuu
mukavaksi.

Otanpa kameran mukaan, jospa saisin teille kuvia näytettäväksi.

Kuvaillaan ja nähdään ................näkemisiin alkuviikkoon !!!

lauantai 16. heinäkuuta 2016

LAUANTAIPÄIVÄÄ !!





Mitä tänään lauantaina on suunnitelmissa.

Isäntä on Vaasassa ja minun suunnitelmiin kuuluu, että illalla lähdemme naisporukassa Jalasjärven Koskuelle kesäteatteriin.

Tuossa jo mietin mitä pitää panna päälle jos sade uhkaa.
Tosin tällä hetkellä ei näytä että sataisi.

Mutta kun sade on tullut pienestäkin pilvestä, niin kaikkeen on varauduttava.

Onneksi mulla on kunnon sadetakki, ainut huono puoli on että sen pituus on vain polveen asti.

HEUREEKA mä keksin sen, siis älyttömän idean :) :) !!!!

 































Siinä minun sadesuojani. Sadetakki, jossa on huppu, jalkoihin iso säkki, ja niin jalat pysyvät kuivina eikä sadetakki tiputa polvin vettä.

Kerran olin näytöksessä jossa ei ollut katosta, niin kastuin polvista alasasti, kun lyhyt kertakäyttösadetakki tiputti kaiken aikaa vettä.
Lopuksi alkoi hihatkin tiputtaa vettä, niin olin sitten märkä kuin uitettu koira.

Arvatkaa vaan oliko mulla kylmä, ja kotimatkakin kesti puolen tunnin verran. 
Eikä auton lämmitys mitään auttanut, kun kaikki vaatteet oli märkänä.

Kaikenlisäksi näytelmä oli aiheena ihan hauska, mutta yksi ainut näyttelijä pelasti koko näytöksen.

Loput olivat nössöjä, yksikin seisoi kuin olisi rautakangen niellyt, ja puhe oli suoraan luettu lapusta. 
Ilmekään ei muuttunut, jos nyt suoraan sanon, ihan huonot näyttelijälahjat olivat henkilöllä !!!

Arvatkaa vaan kun mua harmitti, hullun touhuja ajaa autolla matkan ja palella koko näytöksen ajan, katsella vielä märkien silmälasien kautta koko näytelmä.

Lasit ovatkin mulla ongelmana jos sataa. Ilman laseja en näe sen vertaakaan.

No toivotaan ettei mun tarttis pukea päälleni tota asua.
Toisaalta......ei ne ihmiset mua huomenna enään näe........., ihmetelköön jälkikäteen...........kukahan se oli jolla oli iso pussi jaloissa ????

Tuo on kyllä niin hyvä idea, jos se nyt vain toimii, tai pääsen sitä kokeilemaan, voivat olla kateellisia :) :)















Vettä on satanut oikein kunnolla, jokin on täys, vaikka kivet näkyvätkin.
Tuossa on koskipaikka, nuo isommat kivet näkyvät siltikin vaikka joki olis vielä täydempi.













Kävelytin taas tuota rollaattoriani tonne mieheni systerin mökille mansikkakakku kahville.













Meidän pihapiiriin kuuluu näitä vanhoja rankennuksi, koska tämä on mieheni kotitila.
Tosin olemme rakentaneet tien toiselle puolelle oman talon, vanha on kuvassa näkyvän riihen takana.












Matkan varrella napattu kuva hienosta kukasta. Hienosti kukkii, vaikka äitienpäivän jälkeen oli pakkasta ja se vei melkein koko kukan, mutta nyt on vironnut taas kukkimaan.















Orvokitkin ovat vielä ihmeen hyvässä kukassa.












Lopeliinissa on kahta eri sinistä, kiva yhdistelmä.

Unohdin ottaa kakusta kuvan, muistin sitten vasta kun se oli meidän mahassa. 
Vadilla oli enään pieni nökäre jäljellä, eikä se ollut kuvauksen arvoinen.

Voi kun olis edes tämä päivä satamati. Saisivat siellä Vaasassa tehtyä lastenlasten leikkimökille katon.

Täällä Pohjanmaalla talkoot ovat kökkä sanalla tunnettu.

Tiistaina isännällä olisi kökkää, pienellä porukalla menevät purkamaan yhtä osaa talosta, joka on homeen vallitsema.

Kummallista, kun noihin taloihin tulee hometta tai sädesientä.

Ovat niinä vuosina rakennettuja, jolloin talo tehtiin tiiviiksi vuoraamalla se muovilla ja ilmastointi reikiä mihinkään suuntaan.

Sitä säästettiin mukamas lämmityskuluissa, ikkunat tiivistettiin kunnolla, ettei sieltäkään tullut yhtään korvaavaa ilmaa joka olisi kiertänyt sisällä.
Sisältä taasen ei päässyt ilmaa ulos, kun oli muovipussitettu sieltäkin puolelta.

 Niinkuin näitte, mä meinaan vuorata jalkani niin.

Mutta jos lämpötila on yli 22 astetta, tuleehan pussin sisälle kosteutta ihostani ja pussin ulkopuolelta sateesta.

Jos istuisin monta tuntia tuossa asussa, olisin aika nihkeä tapaus.

Onneksi on aljettu huomaamaan nuo virheet taloissa.

Kyllä vaan enenen vanhaan talot osattiin rakentaa, vaikka ne sitten talvella olivat melko kylmiä. Johtuen varmasti lämmitystavasta, tai ehkä siitäkin ettei puita maltettu laittaa tarpeeksi pönttöuuniin.













Siinä sitä vanhaa rakennustyyliä, kuten huomaatte kivijalan luukut, meillä ne ovat rönkkeleitä. Sieltä sitä kiertävää ilmaa tuli.










Tässä vanha talo peruskorjattu ja ne rönkkelit näky olevan tallessa.
Kaunista jälkeä on syntynyt.
Talvisin noita rönkkeleitä suljettiin puuluukulla, kun tuli liian kylmää ilmaa, mutta heti keväällä aukaistiin.











Peruskorjattu talo tämäkin.

Nämä kuvat ovat synnyin-kotikaupungista Porista.










Siinä lisää kunnostettuja vanhoja taloja, rönkkelit näkyvissä :)

Tämän kadun nimilaatta:

 Pori on ollut monikielinen, luulisin....ton kilven ilmaisun takia,
venäjä, suomi, ruotsi. 
Minun aikani puhuttiin suomenkieltä, mutta monessa asioissa  on ruotsinkieleen viittaavia sanoja. 

Tässä muutamia sanoja, porinmurre, suomi, ruotsi- järjestys:

aaninki-aavistus-en aning
asteklasi-lämpömittari-glas
ehtoo-iltaa-afton
ekta-aito-äkta
faartti-vauhti-fart
fiini-hieno-fin
finkerpori-sormustin-fingerborg

Näitä nykyään ei niin paljon kuule, mutta äitini ja isäni käyttivät vielä useita noista sanoista.
Joita minäkin vielä muistan lapsuudesta.

Hyvää lauantaita kaikille, toivotaan että ei sataisi vaan aurinko paistaisi meille kaikille.