VOITTONI, HISTORIAN HAVINAA LASIKUVUN ALLA.

Mun piti tehdä joulusiivousta siihen mitä eilen jäin.

En tiedä mitä olen tehnyt, mutta kello on jo yli viisi, ruoka kypsymässä puuhellalla.


Ahaa.......nyt tiedän mitä olen tehnyt, lukenut voittoani. 
Sain http://www.marjakuja.fi/ blogista tosi mielenkiintoisen lehden.

Olen katsellut kuvia, en vielä ole ehtinyt lukemaan kunnolla tekstejä.

Siinä teille vähän esimakua lehdestä.

KAUNIS KIITOS sinne Marjakujalle palkinnosta.




Tässä lasikuvun alla on pienen verran historian siipien havinaa.

Ylemmässä kuvassa on mieheni täti perheensä kanssa Amerikassa.
1930 alkupuolella siellä oli ns. agiteeraajia, jotka suorastaan valehtelivat kuinka 
hyvin Venäjällä asiat oli, työtä vaikka kuinka paljon.
Amerikassa oli silloin tyttömyyttä, mutta kuitenkin tädin perheellä oli jo oma auto,
oma talo ja molemmilla töitä.

Mutta isäntä luuli Venäjällä olevan vielä paremmin, ja aatehan oli hänelle ihanne.


Niin he muuttivat Venäjälle, rajalla otettiin ensiksi auto pois, ylimääräiset vaatteet, ei kuulemma mies tarvitse kahta pukua, puhumattakaan naisesta, kaikki ylimääräinen piti 
jättää rajalle.


Suomen sodan syttyessä, heidät karkoitettiin Tatarinmaalle lähelle Siperiaa.

Ihme ja kumma he pääsivät sodan loputtua takaisin lähelle Suomen rajaa, joka kuitenkin
oli Venäjän maata.

Tosin heidän tyttö pienenä kuoli. Jälkeenpäin kuulimme hänen menehtyneen nälkään,
kait siihen tuli myös jotakin sairautta.
Kovia kokeneina he jatkoivat työtä Laatokan rannalla.

Nuo nuoret pojat ovat mieheni serkkuja. Vanhemmat on haudattu Venäjän multiin.

Saimme käydä parikin kertaa näiden serkkujen perheiden luona, ja he meillä.
Mutta ovat myös jo kuolleet, yhteydenpito ei enään onnistu, kun ei ole siellä kukaan joka
osais puhua suomea ja me taas emme venäjää.

Alimmaisessa kuvassa on enoni, jonka kohtalona oli kuolla sodassa.
Hänet on haudattu kotimaan multiin. Toinenkin enoni kaatui sodassa.

Heitä en tietenkään muista, kun ovat n. kaksikymmnetä  vuotta ennen syntymääni
kuolleet.

Ihania nämä vanhat kuvat, ovat tosi hyvänlaatuisia, myös valokuvapaperi oli yllättävän
paksua.

Kyllä tällä mummalla on ollut kiirutta, kun joulukalenteri on aukaisemati, jokainen 
luukku. No jääköön lastenlasten tehtäväksi. Tosin tämä ei ole suklaakalenteri !!!

Tämän asetelman tein Ilves-lasipurkkiin, sinnekin tekolunta, kuusi autonkatolle,
ei kuin menoksi.

Tässä ihan oikea lumiukko !!! lähettää serkulleen onnentoivotukset...........

.....................sukset vain unohtunut meille !!!



18.12 oli sankaritytön juhlaa, täyteen tuli 11 v.


Amarillossa juhlivat perheensä kanssa, tässä on jälkkärin vuoro.......

Nelma koirakin lähetti onnitteluja Jyväskylästä asti.....................

Hm hm lahja on kyllä aika erikoinen ???!!! vai onkohan se Nelman oma lahja, pukki tuonut
jo etukäteen !!!

Taas kerran joulukoristeet ovat vaihtaneet paikkaansa, amaryllis tullut joulutähden 
tilalle. 

Näin nämä päivät vierähtävät, muuttaen vähän väliä koristeiden paikkaa.
Se on terapeuttista tekemistä, en rasitu siitä yhtään.  😅😅😅