Lukijat

tiistai 9. tammikuuta 2018

MAHTAVAT MAISEMAT.





Sain tässä jokin aika haasteen blogista: mummon päivitykset;
https://mummon-kirja.blogspot.fi/ 


Aion kyllä osallistua siihen, mutta vähän myöhemmin.
Se on ihan kiva haaste, eipä niitä ole paljon tullut tehtyä.


Vesijumppa alkoi ja olin parin kuukauden tauon jälkeen ekaa
kertaa. Kyllä se niin hyvä liikuta muoto on, eilen olin hierojalla,
molemmat yhteensä .....olo mahtava.

Päivällä innostuin kotiin tullessani kuvaamaan tuota
kaunista luontoa.

Lunta oli hienosti puiden oksilla ja maassa.




















Aurinko paistoi vielä vähäsen tuolta mettän takaa.
































































Aivan silmiä hivelee, kun ei pitkään aikaan ole moista valkoista
puuteria näkynyt.
Viime talvena ei pahemmin valkoista näkynyt meidän lakeuksilla.





































Koivun oksissa oli jäätä sekä lunta. Parempaa kuvaa en saanut,
kun en uskaltanut mennä ojan pohjalle seisomaan.

Sinne olisin jäänyt, ja puhelinkin oli keittiön pöydällä,
hätäsoittoa en olisi pystynyt soittamaan.














Mikäs olikaan Rufuksen haistella tienreunoja ja auratulla tiellä.



























Kello oli ehkä neljän maissa, kun isäntä huuteli mulle, kyllä
taivas punottaa.
Siitä paikasta otin Ipadini mukaan kuvailemaan toista
ihmettä.



































Sinne se aurinko laski, jättäen komeen taivaanrannan.







 















































































Vähäsen vielä oikealle, taivas näytti tältä.

































Aina vain upeampaa nähtävyyttä.



































Meillä on vielä ns. kaamosvalot pihalla,
kun ei meidän tiellä ole katuvaloja,
antavat nuo valot vähän valoisuutta pihaan.
































































Olipa taivas taas kerran upee !!!!


Mutta pian se aurinko laski ja enään näkyi 
vähäsen punaisuutta.



































Autotallin seinässä oleva valoverkko jäi
kyllä kakkoseksi taivaan värien kanssa.






Niin muuten siitä vempaimesta kyselin taannoin.......











Joku arveli sen kuuluvan mun käsitöihini,
eli kutimeeni. Moni teistä ei moisesta korusta tiennyt mitään.
Se oli mulla samoin, ei tietoakaan.
Mutta selvisi se kun aikansa tuumailtiin, mutta ihan
oikeaa vastausta multakaan ei  tullut.











Se oli tällainen puikkojen pitäjä.
On muuten tosi kätevä, koekäytetty jo kahdessa
kyläpaikassa.
Puikot pysyvät kiinni hyvin ja eikä joku
puikko aina sojota jonnekin ja tartu johonkin kii.

Miniäni ei vain muista mistä oli ostanut, tuohan piti viime 
vuonna antaa mulle äitienpäivälahjaksi.
Mutta olivat unohtaneet sen kotiin.

Onko kellään tällaista tai oletko nähnyt missään kaupassa,
markkinoilla, messuilla ?
Jotenkin toi sopis messujen tarjontaan.



 

6 kommenttia:

  1. Kuinkas sattuikaan, minäkin kuvailin "raitasta paikkaa" ulkona, oli todella upeat värit, ja sääkin mitä mainioin, pakkasta 1 aste.

    VastaaPoista
  2. Todella kauniita kuvia talvisesta luonnosta.. ja nuo taivaskuvat ovat huikean upeita :)

    VastaaPoista
  3. Onpas kauniita kuvia, talvisesta luonnosta. Hieno ruskotus oli täälläkin tänään.

    VastaaPoista
  4. Kylläpäs on hienot kuvat kertakaikkiaan. Meilläkin on ollut kaunis taivas, mutta en noin kauniita kuvia saanut. Myös lumiset puut ovat kuin satukirjasta. En ikimaailmassa olisi keksinyt tuota puikonpitäjää, vaikka jonkin verran neulon. Minäkin pääsin vesijumppa-ryhmään kun yksi lopetti. Mahtava liikuntamuoto. Hyvää viikon jatkoa.

    VastaaPoista
  5. Aivan upeita talvikuvia ja wau noita taivaan värejä <3
    Mukavaa keskiviikkoa Tuija!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi !