Lukijat
perjantai 28. heinäkuuta 2017
SIEDÄTYSHOITOA RUFUKSELLE !!!
Nuorempi poika ja hänen vaimonsa tulivat ekaa kertaa meille
uuden nelijalkaisen perheen jäsenen kanssa, Nelma nimeltään, rotua
labbis.
Nelma oli niin ihana, oppinut paljon asioita, käyttäytyi tosi
ihanasti ja kiltisti.
Voi noita ihania silmiä, anovan näköiset. Mä olin aivan sulaa vahaa
Nelman edessä.
Olisin antanut vaikka mitä.............mutta opinnot ovat vielä
kesken, ruoka ainoastaan pentupapuja, vitamiineja, karpalo-
jauhetta, ja ruoka punnittiin tarkasti.
Nelmalla oli oma hoitolaukku, vesikuppi+ruoka, peti, pissa-aluset.
Tosin niille ei sisällä tullut mitään vahinkoa, oli fiksu koira ja teki
kaikki asiansa pihalle.
Tarkasti kuunteli emäntänsä neuvoja.
Kiva oli leikkiä pihalla, etsi-leikki oli kivaa, kun sai nuuskutella nurmikkoa ja löytyihän sieltä namipaloja.
Nelmalla oli tosi tarkka hajuaisti, tuhina vain kävi, kun herkkuja
etsittiin nurmikolta.
Ongelma oli meidän tiitiäiskoiramme Rufus.
Se näytti heti olevansa Kingi ja mä omistan tän talon ja pihapiirin
sekä vielä naapurin mökitkin !!!!!!!
Kuva valehtelee tosi paljon, Rufus irvisti ja rähisi heti Nelman tullessa lähelle................ei muuta kuin taas uudestaan sierätyshoitoa
Rufukselle,kehujen kera !!!
Eihän ne kehut mitään auttaneet, sama murina, irvistely, ja olis
käynyt kimppuun jo oltais päästetty.
Varmuuden vuoksi oli hihna kaulan ympärillä, sillä saatiin
pidettyä pois Nelman kimpusta.
Ainakin minusta tuntui että Rufus olis varmasti käynyt kiinni.??
Ei auttanut yhdessä lenkkeily/kävely............ärinä, murina, sihattelu
senkuin jatkui.
Sisällä tutustuttiin Rufuksen hajuihin, mutta meidän karvapallero
oli edelleenkin vihainen, välillä käänsi selkänsä Nelmalle.
En haluu katsella tuota vierasta koiraa............mokomakin tuli
reviirilleni ja vei huomion mikä kuuluisi mulle !!!!!!!!!!
............miksi toi karvaturri ei leiki minun kanssani. Isäntä pitää
vain minua kiinni..............haluan leikkiä !!!
Onneksi saan herkkupaloja, olen niin tottelevainen.
Tietenkin välillä piti syödä, nälkähän minut yllätti tuon tuosta...........
..............jahas mitä täällä lelukopassa on ????
..........jeeees sieltä löytyi Rufuksen peitto ja yksi pehmolelu......
Mitä mulleko on asiaa, sanoiko Rufuksen emäntä jostakin mansikka-
kakusta ??????
Kyllä vain pöytään ilmestyi tämän vuoden eka mansikkakakku...........
.........nuo punaiset mollukat ovat niiiiin herkullisia..........
..................okei, ei anneta minulle..........taidanpa nuolla emäntäni
kättä, jos se maistuis yhtään mansikalta............
.......okei luovutan, en halua mansikoita.............mä otan
pienet tirsat, kun alkoi niin väsyttää, ton pikku heppulin kanssa,
ja kuunnella sen haukuntaa, murinaa ja hampaiden näyttöä !
Niin oli turvallista nukkua oman emännän sylissä, ja oma unilelu
kaverina.
Seuraava päivä valkeni.........ihan samalla tavalla Rufuksen suhteen.
Eipä toi pieni karvapallo meinannut ollenkaan hyväksyä minua
leikkiin mukaan.
Ärhenteli, oli mukamas niin kunkkua, odotas vain tiitiäinen,
kun kasvan, niin katsotaan mitenkä suhtaudut minuun sitten ??
Huomaatteko, se pelkää mua......turvassa isännän sylissä, hah, hah,
hau, hau sanon minä.
MITÄ ...........minun isäntäni Nelmaa hyväilee, emäntäni on ihan
myyty ..........siis Nelmalle. No onneksi se huomioi muakin,
myönnän, kaikki muutkin pitävät minusta ja silittävät........
taitavat tykätä silti minusta...........vaikka hampaitani näytän!!!!
Nelma onneksi pääsi välillä katsomaan tallin kattotyömaata.
Rufus kiusankappale lähti mökille.
Mitä vielä, tuossahan Rufus on hihnan perässä, onneksi, kun
se vieläkään siedä minua.
Siedetyshoitoa on Rufukselle annettu enemmän ja vähemmän.
Jaha mihinkäs tästä lähdetään.............molemmat yhdessä, Nelma
ja Rufus.................mutta varmuuden vuoksi molemmat talutusremmissä.
Rufus on niin arvaamaton, Nelma taas niin leikkisä pentu.
Emäntäni tuumaa sille vähän väliä: olet sinä niin ihana Nelma, nuo silmät ovat suloisen näköiset.
No onhan emäntäni mielestä minullakin kauniit nappisilmät.
Siinäpä ollaan sopivan etäisyydellä toisistaan, sopu säilyi.
Nelmakin pääsi melko lähelle vohluja, nami kun ne tuoksuivat
niin herkulliselta.
Mutta minä saan vain koiraraksuja, rouskis rouskis, ovat nekin hyviä.
Hetkinen...............Rufushan saa pieniä paloja vohlusta........epistä ??
Mutta sehän on jo aikuinen koira, kait sen vatsa kestää sekaruokaa.
Tästä yritin kaivaa tien Kiinaan, mutta nuo talon emännän koristeet
olivat paljon mielenkiintoisempia kuin matka isoon Kiinaan.
Pah........isäntä korjas ne pois.....miksiköhän ????
Muuten kun lähdin J:kylästä kohti P:jokea, satoi meillä
hirmuisesti vettä ja isoja rakeita.
Onneksi olin silloin sisällä.
Muuttaako joku jonnekin............??????
Ei kuulemma muuta, ovat lähdössä lomalle ! Huh mikä määrä
tavaraa, mahtuvatko matkustajat tonne enään millään ????
Joku jo lomailee merellä, siellä näyttää paistavan aurinko ....vau !!
Ton pikkupojan minä Nelma haluan nähdä vähän lähempää.
Se kuulemma tykkää koirista ihan mielettömästi, jeee hyvä juttu !!
Mitä mä näen...........tuollahan on tän talon emännän kukkia ja koristeita, niihin haluaisin paremmin tutustua.
Sana: EI, tarkoitti juuri sitä mitä luit. Okei niin sitten EI tutustuta.
Mä kattelen oman peiton päältä vähän kauempaa.
Onneksi toi nurmikko on aika mielenkiintoinen elementti !!
Aikansa kun kaivan isolla tassullani, sieltä ilmestyy jonkun rikka-
ruohon juuri............maistan ja maiskuttelen.........ei hyvää......
taidan tyytyä pelkkään ruohoon, sitä saan maiskutella rauhassa.
Tämä suloinen Nelma-labbis oli meillä käymässä, mutta valitettavasti
ei ainakaan tällä kertaa Rufuksesta ei tullut kaveria.
Rufus oli erittäin kateellinen kaikesta, emmekä uskaltaneet päästää sitä Nelman kanssa irti.
En tiedä onko siedätyksestä hyötyä, mutta toivon että voisimme käydä puolin ja toisin kylässä, ilman Rufuksen ärhentelyä.
Sylissä Rufus oli rauhallinen, mutta Nelman tullessa lähemmäs,
alkoi heti kauhea murina ja hampaiden näyttö :( :(
Tässä vaiheessa jo Rufus ärisi ja oli niin vihaisen oloinen.
Tässä yritetään siedätyshoitoa sopivan matkan päästä.
Mikä ihanuus, ikävä jäi Nelmaa 💓💓💓 💕💕
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Aivan ihan Nelma. Miten nuo pennut onkin aina niin suloisia?
VastaaPoistaKyllä teillä kävi suloinen vieras. Vaikka minun empatiat ovat Rufuksen puolella. Tulla nyt tuolla lailla toisen reviirille. Ehkä Rufuskin pikkuhiljaa hyväksyy Nelman kaverikseen. Oikein hyvää viikonloppua sinulle Tuija.
VastaaPoistaKoirat ovat niin hellyttäviä napittaessaan pää kallellaan. Oi, melkein jo toivon että minullakin olisi labbiksen pentu.
VastaaPoistaKiva pentu! Luonnollinen reaktio koiralta kun vieras tyttö tuli taloon. Toistaiseksi meidän Jymy on suhtautunut myönteisesti kaikkiin muihin koiriin, mutta eihän sitä tiedä jos eteen tulee joku jonka kanssa kemiat eivät sovi. Toivottavasti niin ei ole teidän koirilla.
VastaaPoistaIhana Nelma:) voi Rufus parkaa, ei ole helppoa kun reviirille tulee nuori pentu , joka varastaa kaiken huomion!
VastaaPoistaVoi noita koiruleita! Toivottavasti sopi sijaa antaa ja Rufus tottuisi Nelmaan.
VastaaPoistaVälimatkaa on hyvä pitää, kyllä se siedätys yleensä auttaa, mutta reviirireistään on vaikea lohkaista palaa toiselle koiralle. Kyllä se siitä! Ihania koiria kumpainenkin.
VastaaPoistaVoi Rufus-parkaa, kun ei ymmärtänyt, että olisi saanut leikkikaverin. Onneksi kukaan ei lähtenyt Kiinaan. Jospa tuo ongelma helpottuisi ajan kanssa, kun koirat tapaavat toistamiseen.
VastaaPoistaSöpö Nelma! Kurjaa kun koirista ei tullut kavereita, mutta ehkä ajan kanssa...
VastaaPoistasuloinen on pentu, mutta tuleekohan noista ikuna kavereita ;)
VastaaPoistaVoi kun on söppis!
VastaaPoista