MINILOMA, PYÖRÄRETKI PÄÄTTYI NOLOSTI !!

Meidän miniloma poikien perheen luona meni hyvin.

Perjantainahan olimme lapsenammana 1 ja 2 lapsilla.

Minusta tuntui että se oli ruuanlaittoa, välipalaa, ruuanlaittoa, välipalan välipalaa, ruokaa, siis yhtä syömistä koko päivän.

Tyttö sekä poika ovat kovia keksimään monenmoista tekemistä.

Tässä tehdään Rufukselle uutta koppia.

Nämä lapset ovat tosi eläinrakkaita, poika syötti jopa Rufusta.

Lootaan mahtui kaikki, pitihän uusi koti olla siisti, kengät jalasta
pois............Rufus meni karvatossuillaan sisälle.

Hei kuka sieltä kurkkii ???


Välillä piti kokeilla pyörällä ajoakin....................

Kyllähän sitä nälkä ja jano oli vähänväliä, kun noin paljon touhuttiin.

Rufus sai ihanan suukon, kiva katsella kuinka paljon lapset
tykkäävät eläimistä.


Rufus oli välillä mannekiininä, pitihän sille sovittaa lippistä

 

Heillä on kanoja, sekä iso kukko, joka ei näyttäytynyt minulle.
Lasten mielestä on niin lihava, ettei viitsi tunkea itseänsä tuosta luukusta pihalle :) :)

Toki minä kutoa myös ehdein, kun miniäni oli tehnyt parin päivän ruuat
valmiiksi.
En minä ihan laiskana ollut, ihan totta uskokaa vain !!!

Illalla kun kömmeimme vaunuun nukkumaan, eipä tarvinnut NukkuMattia kauan odottaa.

Eipä isäntäkään ollut laiskana, pilkkoi puunrungot jotka taasen toinen
appi oli kaatanut.

Oli tuossa vähän töitä ennenkuin oli takan/saunan puuksi kelpaava.

Siinä pieni osa klapipinosta ja vielä jäi klapikoneelle töitä.

Välillä vietiin tyttö jalkkisharjoitukseen, haettiin pappa (isä) kentältä.
Hän oli viikon Espanjassa työn puolesta.

Poitsulta tuli itku kotona, kun papan laukku oli hävinnyt.
Mutta onneksi Helsingistä tuli vielä lento 19.15.
Hyvä palvelu oli kentällä, laukku tuotiin kotiin.
Lapset saivat omat tuliaisensa ja muistihan poikamme myös 
vaimo-kultaansa.

Aika fiksu poika...............kenenkähän on tullut ;) ;) ????


Lauantaina iltapäivällä lähdettiin 5 sekä 9 vuotis synttäreille.

Meidän koko perhekuntamme olimme koolla.

Suolaisesta pöydästä en muistanut ottaa kuvaa, onneksi kakku tuli
kuvatuksi.

Siinä yksi tämän ajan muotivillitys. 



Mutta tätähän lapset olivat odottaneet..................
VESILIUKUMÄKEÄ............onneksi ilmat suosivat tätä harrastusta !!

Siinä vähän erilaisia tyylinäytteitä.

Tämä on sitä kesän riemua, jotka lapset näyttävät ihan aidosti.

Me aikuiset nautimme heidän riemuistaan, leijan lennättämisestä, potkupallosta, sulkapallosta sekä pallon heitosta Rufukselle.
Joka taasen paineli pallon perässä niin ettei jalat välillä koskettaneet
maata vaan meni mukkelismakkelis.............jopa parin metrin loikkiin.

Oli koira ikionnellinen kun jopa kolme palloa lähti yhtäaikaan
pitkin nurmikkoa.
Tosin suuhun mahtui vain yksi pallo.

Välillä piti mennä omaan koppaan huilaamaan.

Leikkimökin teranssi oli hyvä katselupaikka.
Hyttyset olivat vain kiusana............no nehän kuuluvat 
Suomen kesään, eikö vain ???

 Vähän vanhemmat lapset myös innostuivat
pelaamaan superisoa sulkapalloa.

Kahvilatte maistui myös minullekin, tosin se tehtiin miedommalla
kaavalla.
Huomaavainen miniä minulla !!!

Tuosta makeaa  suuhun, niin eipä laske verensokeri liian alas :) :)



Kotiin tulimme lauantai illalla, vaunun ajoimme pihalle, koska
alan taas sitä täyttämään juhannusreissua varten.


Kävin pyöräilemässä ja teinkin pienen lenkin.


Silläpä reissulla sain kipeetä, että vieläkin sattuu !!!!!!

Käännyin jossakin vaiheessa ja nousin pyörän päältä pois.
Hörpin vettä pullostani, ja ajattelin tehdä pienen lenksun..........vähän
muutosta ja uutta katseltavaa.

Sain pyöräni liikkeelle ja olin kääntymässä vasemmalle ja hups....
..............yhtäkkiä olin keskellä tiellä kumossa.

Otti ensiksi mun hengitykseen kipeetä, enkä pystynyt nousemaan
maasta ylös. 
Apua sain melkein heti, eräs naishenkilö auttoi minua ylös, ja niin omat jalat alkoi pitämään minua pystyssä.

Sydän hakkasi tuhatta ja sataa, hengitys ei oikein kunnolla toiminut.

Olin jonkin aikaa paikallani ja lähdin tapahtumapaikalta hiljaa
kävellen taluttaen pyörääni.

Onneksi pääsin kotia pyörälläni, mutta totesin isännälle, että
taidan tämän jälkeen pysyä maanpinnalla, kun pitää lähteä lenkille.

Elikkä tästä päivästä alkaen teen lenkkini sauvakävellen.


Lonkkani takia en viime kesänä pyöräillyt yhtään, ja tänä kesänä
vain tässä kotomarkilla.

Minulla on ongelma tasapainossa, mulla on kasvain leikattu päästä, joka viotti vähäsen tuota elintä.

Pyörään nousu pitää tapahtua kerralla ja alkaa heti polkea vauhtia.
Liian hidas vauhti tekee pienenkin heilutuksen, ja siten voin olla
maassa.

Tätä pelkään eniten, jotenka paras olla maantieltä poissa, pian jään auton alle.

Kotona selvisi miksi mulla otti hengitykseen kipeetä.
Luultavasti kylkiluu murtui, en tiedä kävikö pyörän sarvi siihen.??

Vasenta kättä kun nostaa, ojentaa ja nouseminen tuolilta ottaa 
tosi kipeetä. Syvään en pysty hengittää.

Tässä illalla laitoin eräänlaisen tuen/ideaalisideliivin päälleni.

No ottaa silti kipeetä ja katsotaan mitenkä saan nukutuksi.
Onko huomenna vielä kipeempi ja kuinka kauan on ???

Muuten oli tosi mahtava viikonloppu.

Pyöräretkeni tosin päättyi nolosti ja kipeesti, ei kiva loppu viikolle !!


Mutta lääkäriin en taida mennä, ei muuta kuin kärsittävä kivusta
ja yrittää ottaa jotakin troppia kipuun ja särkyyn.


Mutta eikö tästä selvitä ja päästään juhannuksen viettoon
tiistaina.