MATKAILU AVARTAA.

Loma jatkukoon.

Meillä oli tosiaan hienot auringoiset ilmat.


Kävelin joka päivä, nyt en katsonut kilometreinä reittiäni,
vaan tunteja.


Pyrin vähintään joka päivälle 2 tunnin ulkoilua.

Se on mulle jo paljon, koska olen niin 100 % sisäihminen.

Siinä meidän mökin tiepäässä oli paljon lunta...............ainakin kun se oli kasattu yhteen
paikkaan.  😁😁




Muuten tuolta joulupukin pajasta en ostanut mitään.
Jotenkin tuo joulutavara ei oikein napannut mua.

Oli meillä vähäsen pääsiäis/kevät värejä mukana.

Revontulikappelissa kävimme konsertissa (Petri Laaksonen).

Isännän tinnutuskorva sai niin kipeetä, että hänen oli pakko panna korvatulpa ja
siirtyä salin takaosaan.

Korva on tosi arka koville äänille, ja flyygelin "sisälle" asennettu mikrofooni
teki tosi kipeetä hänen korvilleen.

Minä jotenkin pärjäsin, ja ystävillemme ei ottanut ollenkaan kipeetä.

Näin meidän kipukynnys on erilainen.

Meitä kävi tervehtimässä muutama kuukkeli.

Aluksi niille ei kelvannut meidän antamat korput, naapuri mökistä annettiin pulla,
se maistui paremmalta.


Toisena päivänä alkoi kelpaamaan meidän korput, kun naapuri oli poissa.

Sain valmiiksi sukat, joista toisen olin aloittanut kotona.

Automatkallakin pystyin kutomaan, sitä en yleensä tee.

Taisi olla niin tasaista ajoa, ettei käynyt mun pääni eikä pahoinvoinnin päälle.

Pyhätunturilla emme käyneet ollenkaan, koska meistä ei kukaan laskitellut.
Hissit oli käytössä joka päivä, ja jonkin verran näin laskittelioita.

Toi sininen lenkki on isännän tekemä, miniämme lähetti vastaukseksi Italian
kartan...................hm hm no ihan selvästihän tuossa on Italian mallia.



Aika hauska yhteensattuma.  😇😇




Tein toisetkin sukat valmiiksi mökillä ja luin yhden kirjan.

Mallin opettelin jo kotona valmiiksi. Olikin tosi helppo.

Lankana oli 7. veikkaa.

Aloitin samalla mallilla kolmannen sukan tekemistä mökillä,
jota jatkoin kotimatkalla aina kärkikavennukseen asti.

Kotimatkalle päätimme lähteä jo torstaina, koska uhkana oli kova lumisade.
Eikä hiihto ole oikein mukavaa, kun ei luista sukset, vaan tökkivät.

Isäntä jo kerran kaatui nenälleen, kun suksi tökkäs uuteen lumeen.

Onneksi siitä selvittiin pienellä kolhulla.
Silmän alle tuli nirhauma, ja mustelmaa sekä turvotusta.


Ajoimme tutulle lohikeitto-lounaalle.
Oli se taas niin hyvää sekä tuore saaristolais leipä, joka oli tuossa paikassa leivottu.


Kävimme myöskin vilkaisemassa Sievin kenkään tehtaan myymälässä.

No eipä lähtenyt yhtään kenkäparia mukaani.

Pari kesäkenkää kokeilin, mutta numero oli liian suuri minulle.

Vielä ei kovin paljoa ollut kesäjalkineita.

Matka oli mukava ja viihdyimme toistemme seurassa.

Kotimatkallekin oli paljon puhuttavaa, takapenkillä istuivat naiset.
No niillähän on aina puhumista  👩👩😃😃



Ei sen puoleen, kyllä etupenkiltäkin ääntä kuului. 👨👨😉😉




Ehkäpä ensi vuonna taas auton nokka suunnistaa samaan suuntaan.  👍👍

HIIHDOT ON HIIHDETTY !!

Eläkeläisten hiihtoloma on ohi.

Pitkäperjantaina lähdimme kotoa klo 8.00.


Mitä ylemmäs pääsimme, maisemat olivat mahtavan lumiset.

Ilmat olivat mitä mainiommat. Aurinko paistoi ja pakkasta oli aamulla 
10 astetta ja päivällä 0-2 asteeseen.


Kolme meistä hiihtivät noin 20 km päivässä,
minä käpsyttelin yksikseni vähäsen.

Kuten huomaatte taivas oli pilvetön, aurinko lämmitti,
oli tosi ihana välillä vain katsella Suomen kaunista luontoa.

Välillä sauvat pois kädestä ja kuvaamaan ..................

Pääsiäinen meni rauhallisissa merkeissä

Oli meillä jopa pikkunarsisseja sekä pajunkissoja mukana.

Tämä kissa oli pehmoinen myös varreltaan, kuten oikea kissa.


Varsi oli vaaleampi kuin normi, minä en luonnossa ole näitä
nähnyt. 
Nämä olivat ystäväni omasta puutarhasta, tää on jokin oma lajike.

Lunta oli mökin katolla melkoisesti.

Tietenkin minua iski Söör Migren, keskiviikkona.

Heti aamusta kun nousin sängystä, pyörrytti, niin että koko huone
pyöri ympäri, nopeammin kuin karuselli.

Samassa oikean silmän nurkassa alkoi jyskytys, sydän kakkonen
se siellä jumpsutti.

Käskin isännän tuodan mulle pienen sangon, koska koko ajan tuntui,
että  pian tulee kurkusta jotakin.

Sanoin pärjääväni mökillä ihan yksistään, että toiset pääsivät
hiihtämään kauniilla ilmalla ja hyvillä luistoilla.

Yritin syödä pienen palan banaania, otin migreenin täsmälääkkeen.

Kun se oli sulannut suussani, nielasin ja samantien sain
yrjötä sankoon..........sinne meni lääkkeet ym. Jotenka eipä ollut
hyötyä lääkkeistä mitään.

Tätä olotilaa jatkui ihan koko päivän, syödä en pystynyt, enkä pahemmin pysynyt pystyssakään.
Onneksi seinistä sain hyvän tuen.

Suihkussa kävin, isäntä toi mulle tuolin sinne.
Sain peseytyä sekä hiukset puhtaaksi.

Meillä oli illaksi tilattu liput konserttiin.
Mä halusin niiiiiiiiiin  päästä sinne.

Stemppasin itseäni, ja isännän avustuksella pääsin kävelemään autolle 
ja konsertti paikalle.

Onneksi ei enään oksettanut, mutta kylmänkalsea olotila oli !!

Niin en kertonutkaan teille kenenkä konserttiin meillä
oli liput ???

Mutta siitä kerron toisessa postauksessa.
Olkaapa kuulolla !!! 

 

MATKANTEKKOO, MATKANTEKKOO !!!

Sunnuntaina aamuvarhain, kello 7.00 tavarat kaikki pakattuna ja auton nokka kohti pohjoista alkoi.

Jonkin matkaa pohjoista kohti alkoi näkymät kummasti muuttumaan.

Lieko meillä ollut edes keskitalvella lunta näin paljon jopa puiden oksilla.


Välillä jossakin xxx-paikkaa  oli tapahtunut onnettomuus,
kun tämän värinen auto ujelsi meitä vastaan.

Otin kuvan auton ikkunasta, edellä meni paloauto, meni niin lujaa
etten siitä saanut mitään näkyviin.

Voisko olla kameran syy, zuumas liian kauan !!!



Eväskahvit oli ystäväni ottanut mukaan, jotenka seuraavaksi oli
kahvitarjoilu ala auto.


Matka jatkui vielä jonkin tovin, ilman taukoja.

Tämä on sitä ydillistä Suomea, lunta ja punainen mökki !!



No kyllähän se kunnon ruokapaikkakin löytyi, vähän sitä toi vatsa antoi merkin, että jotakin kaipas ???

Kyllä tästä nälkä lähtee, jos ton kaiken syö............saa itsensä jo
aivan ähkylle !!!

Kait tämäkin kuuluu siihen kunnon talveen.
Tosin voin ilmoittaa näin suoralta kädeltä.........ettei toi tuli oikea 
ollut.

Niin ja menihän toi aprillipäiväkin jo.
Eiköhän yksi pila riitä teille :) :)  ???



En muista yhtään kellon aikaa, taisin olla sen verran pökkyrässä,
ettei ajat oikein ollut mulle in, ne olivat paremmin aut !!

Tälläinen ilma ja hanget odottivat meitä maanantai aamupäivällä.


Hiihtäjät ovat lähteneet, minä vielä täällä sisällä, odottelen
vointini tasaantumista.

Tuosta nurkasta lähdin äsken, kaikki ovat puuronsa syöneet,
minä putsailin jälkiä.

Seuraavaksi siirryin tähän nurkkaan................

Siellä odottaa läppäri, sudokut, käsityö, kirjat ja lehdet.
Kyllä lukemista piisaa, mutta arvatkaa mitä..............tai mikä odottaa..

..........no tietenkin lumi ja aurinko mutta myös tosi liukas piha.


Huoooh onneksi otin nastakengät mukaani.

Eikuin menoksi ulos, niin kauan kuin toi aurinko vielä jaksaa
näyttäytyä.

Ensin tietenki vaihdan tän pyjaman lenkkikamppeisiin.


Jotenka hetkeksi ...............kuulemiin, nettilinjat pimenevät 
Pyhätunturin juurelta.

 

PYHÄTUNTURIN REISSU TEHTY, NYT TOISENLAISISSA TUNNELMISSA !!

Viikon olimme ystäväperheen kanssa Pyhätunturin maisemissa.
Muut hiihtivät ja minä käpsyttelin (hain kuulemma suksiani :)  ) mutta ei niitä löytynyt  !!!

Meillä oli hyvät kelit, suorastaan lentokelit, no tietenkään minulla kun niitä suksia ei ollut.

Parina iltana kävimme Kairosmajan kappelissa ensin konsertissa ja toisena iltana oli myös mielenkiintoinen tilaisuus.

Kotiin tulimme torstaina, samana iltana järjestelin tavarat taas paikoilleen. Oli mukava kun olin pessyt kaikki vaatteet siellä, mahtava panna suoraan kaappiin tai viedä hiihtokamppeet varastoon.

Sievin kenkätehtaan myymälässä poikkesimme, ostin ensi talvea varten aivan mahtavat lämminvuoriset kengät, ja nyt näille kurakeleille kävely/lenkkikengät.

Tänään lauanataina 9.4 suuntasimme ani varhain kohti Poria.
Saatoimme veljeni viimeiselle matkalle Porin pienessä siunaus kappelissa.
Kappelissa on aikoinaan siunattu minun mummumi -50 luvulla, joissa en kuitenkaan ole ollut mukana. Todella kaunis kappeli. En koskaan aiemmin ole ollut siellä. Ulkoapäin se on minulle tuttu.
Tässä muutamia kuvia kappelista:

Vanha kappeli.

Arkku.

Meidän kukan lasku.

Toivomus, että vain yksi kukka, tässä veljeni perheen sekä sisarusten kukat.

Lapsenlapsen hyväiset pappalle.

Kille ikävöiden sinua: pikkusiskosi .

Näin olen saatellut hänet monet muistot mielessäni.

Elämä jatkuu eteenpäin, kevät tulossa, lumet melkein sulaneet ja lintuja saapunut metsäämme laulamaan.