Lukijat

Näytetään tekstit, joissa on tunniste KUULILJAT. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste KUULILJAT. Näytä kaikki tekstit

perjantai 6. heinäkuuta 2018

MENNEET, TULEVAT KUKAT.








Mun pioni on tämä vanhan ajan pioni, muita ei olekaan.










Tässä vielä nupuillaan. Meillä oli jokirannan puolella yksi iso.
Isäntä jakoi sen neljään osaan, hyvin lähtivät matkaan.
Tässä niistä yksi osa.








Mikähän se siellä pilkisti. Nämä pikku unikot  ovat melkein hävinneet mun tarhassani. Harmi, kun ovat niin helppohoitoisia.





Juhannuksen jälkeen vasta tän verran oli auennut.







Jotkut vielä näin vähän auennut juhannuksen jälkeen.






Niin nopsaan aukesivat, että muutama kukka jo makas maassa.
Onneksi ehdein tuoda muutaman sisälle.







Tuossakin jo yksi liian auki, ja pian ne lakastuivat.
Pihalla ovat pudotelleet terälehtiä maahan.

Tosi hetken olivat kukassa, sisällä sain nauttia niistä
enemmän, kun pysyivät pystyssä maljakossa.






Petunia on kasvanut ainakin puolella. Olen laittanut kukkalanta,
vaal.punaista jauhetta joka kastelukannuun. Sillä kastellut kaikki
purkkikukat.






Tässä niitä alkuaikoja.









Keisarinkruunu = ruskolilja  onneksi vielä löytyy  tarhassani. 
Toi punainen ruusu on saanut levitä tarhaan ihan rauhassa.
En enään pane lisää kukkia, ja siellä on villiheinäkin levinnyt.
Jospa noi ruusut peittävät ne aikanaan.











Tää on vanhin kuulilja mitä mulla on. Haluaisin sen siirtää
tuohon kivikko tarhaan, mutten uskalla, kun siinä loput kuuliljat
tulevat pintaan aika myöhään keväällä.














Onneksi ovat kuuliljat kasvaneet, vaikka minusta aika
pieniä vielä. Ovat olleet jo kolme vuotta tuossa tarhassa.






Maksaruoho alkaa olemaan myös jo kukkinut. 












 Hortesiasta otin sisälle yhden oksan, laitoin sen maljakkoon
 ilman vettä. Kokeilin mitenkä se säilyy.






Nyt voin sanoa ettei säilynyt, minusta kuivui liikaa.
Joku vuosi onnistuin saamaan ne aukinaisena ja suht hyvin pysyi väri.


















Sormustin kukka on komeimillaan, mulla ei jäänyt henkiin
kuin pari/kolme viime talven jälkeen.
On ollut myöskin vaalean punaisia, joista erityisen paljon 
tykkään.






Kiven vierusta on myöskin kukassa.Olisko toi valkoinen kurjenkello?

Kiven edusta alkukesästä:









Kiven päällä olevat kivikkokasvit meinasivat kuolla alku
kesästä. Onneksi juhannussade antoi niille puhtia.
Mehitähti on kukassa, en tosin oikein tykkää, ei niin kauniskaan.







Jokiranta on niin rehevä, vähäsen vesi pilkahtaa  !!







Pihtakuusi on kasvanut korkeuksiin, ja sen isot oksat antavat
suojan oraville, linnuille ja suojaa myös hyvin auringolta
kun istuskelee sen alla.





Takapiha jokirannassa on täynnä valkoapilaa.








Tillit ja sipulit sekä pinaatit kasvavat voimakkaasti antaen ruualle
hyvän maun. Persiljakin yrittää antaa satoa meille,
mutta vähän heikonlaisesti.





Jokea piilottaa myöskin pitkiksi venähtäneet saniaiset.






Tän pensaan leikkasin keväällä ihan alas asti.
Nyt se on taas innostunut kukkimaan.
Mua aivan hävettää, kun en tiedä tonkaan nimeä.





Sammalleimu on kukkansa kukkinut. Sanoinkahan oikean nimen ?





Tuomen kukkia saamme odotella ensi kevääseen.




Samoin esikoita ja helmililjoja.
Joskus esikko on muutaman kukan aukaissut syksyllä.







Narsissit puhkeavat taas kukkaan ensi keväänä.


 


Ilahduttavatko meidän valkovuokot äitienpäivänä vai 
juhannuksena ???






Nämä pitäisi muistaa siirtää vanhalta puolelta meidän pihaan !!