MIKSI BLOGISSANI ON OLLUT HILJAISUUTTA.

Täällä sitä jälleen ollaan. Omasta mielestäni olen pitänyt pitkän aikaa hiljaisuutta.

Ei, ei johdu teistä vaan meidän monihyväisistä päivistä

Olemme suorastaan lentäneet paikasta paikkaan, tosin täällä kotiseudulla.



Mieheni vanha täti  (ensi kuussa 99 v. ) on jo pitemmän ajan joutunut käymään ns. veritankkauksella
Seinäjoella.
Se tarkoittaa, että hemoglobiini on n. 1-2 viikossa laskenut aivan liian alas, joteka hän on saanut
joka kerta muutaman pussin verta.

Piristinyt sen jälkeen kummasti, mutta tätä on kestänyt liian kauan, hän itse päätti ettei
mene enään tankkaukselle, koska HB arvo ei pysynyt enään kohdallaan.
Oli sama ennen ja jälkeen.

Mitä eteen ??? Hän halusi ehdottomasti olla kotona.

Hyvän kunnallisen kodin/kotisairaanhoidon/omaisten ansiosta se onnistui jonkin aikaa.

Mutta eteen tuli se aika jolloin hän ei uskaltanut jäädä yksin yöksi.
Vanhustalossa missä hän asui, ei ole yöhoitajaa, koska koti on tarkoitettu ns. paremmin jaksaville,
omatoimisille vanhuksille.


Muutaman yön oli yksityinen hoitaja, mutta sekään ei pitempään onnistunut,
koska hän oli normi päivätyössä.

Ihanan hoitajan, kotisairaanhoidosta, alkoi hänelle puhumaan siirrosta yksityishoitokotiin.
SAIRAALAAN missään tapauksessa täti ei halunnut.

Siirto tapahtui viime perjantaina, ja nyt hänellä on hoitajat lähellä ja aina valmeudessa.

Täti on ns. saattohoidossa.
Olemme vuorotellen käyneet katsomassa häntä.
Se kaikkein ihmeellisentä on, kun lähes 99 vuotias mummatädillä pelaa ajatus ja järjenjuoksu.

Tietää missä on, kyselee päivämääriä ja päivännimen.


Tekee välillä mieli syödä vaikka punajuuria, läskisoosi oli hänen eilisen päivän mieliteko.
Eikä nämä ole vain ajatuksissa vaan hän tykkää syödä ja tietää mitä syö.

Hänen vanha asuntonsa on vielä koskematon, sillä emme pidä kiirettä esim. tyhjäämisen kanssa.
Vaikka sen tiedämme ettei täti enää pysty yksin asumaan.

Katsotaan nyt päivä kerralla mitenkä tästä eteenpäin.

On meillä ollut kiirettä  toisenkin asian takia.
Nämä nyt vain sattuivat tulemaan yhtäaikaa.
Edelleen ollaan auton kanssa menty sinne suuntaan, tänne, tuonne suuntaan.
Minun autoni otettiin myös käyttöön, koska alkoi syksy ja sen myötä sateet.

Jotenka minä en pyörällä ajele, niin minäkin pääseen menemään oman aikataulun mukaan.


Tosin tässä yksi ilta oli niin kaunis tein pyörälläni lenkin, mutta kylmää se ilma oli jo
silloinkin. Käsineet oli pakko olla kädessä.


Pieni arvauskuva..................mikä mahtaa olla se meidän toinen kiirus ???