Lukijat
Näytetään tekstit, joissa on tunniste HAAVEITA. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste HAAVEITA. Näytä kaikki tekstit
lauantai 21. heinäkuuta 2018
ODOTAN SADETTA.
Vettä sais kyllä sataa. Meillä on rutikuivaa.
Kolistelee tuo ukkonen vain vähäsen ja on kaukana.
Muutaman piskon sain kasvoille kun äsken vein pihapakkaseen
marjoja joita perkasin.
Kyllä tää kuumuus on aika moista, kun ei oo oikein tottunut.
Hyvin tää menis kun ei tarttis laittaa ruokaa, siivota ja
muita pakollisia kotihommia tehdä.
Ei tuo uintikaan niin oo virkistänyt, vesi on kuin linnunmaitoa,
polkupyörällä tullaan takaisin niin taas on hiki.
Kuten kortissa poika uittaa kaarnalaivaa, vois itsekin ottaa
vähän rennommin tää kuumuus.
Onneksi mulla on ollut vain muutama tapaaminen Söör Migrenin
kanssa.
Kait se voi johtua tosta korkeasta verenpaineesta johonka sain lääkettä.
Varmasti on auttanut, ainakin kohtaukset ovat selvästi vähentyneet.
Isäntä ei oo ollut kalassa, mutta pyöräillyt mun kanssani.
Mutta haaveilen minä ulkomaille menosta.
No en nyt ainakaan hetkeen, haaveilla voi aina !!!
Tämä koissuli tykkää tästä kuumuudesta.
Huomaa että on syntynyt Espanjassa, ja elänyt lähes eka vuoden
siellä.
Sateesta ei piittaa ollenkaan.
Viime yö oli kyllä tosi lämmin, vaikka avasimme oven auki,
pihalta ei tullut yhtään kylmempää ilmaa !!
Mansikoita on tullut melkoisesti, äsken juuri vielä laitoin 3 litraa
pakkaseen, pienet panin pussiin tulevaa mehustusta varten.
Näitäkin pakastin, ja taas kolina käy tuolla metsän takana.
Joku mainitsi ettää tykkää olla metsässä.
Minä en tykkää pätkän vertaan metsässä samoilusta, enkä
sinne vapaa ehtoisesti mene.
Kait tää riittää kun meidän talo on voisko sanoa metsän keskellä.
No on tässä joki yhdellä sivulla, mutta joen toisella puolella
isoja kuusia.
Omassa pihassa myös kuusija, ja muita puitakin.
Mm. omppupuita ja marjapensaita nekin tuovat vihreyttä ympä-
rilleen, tuntuu näin kesällä että vihreää väriä piisaa !!!
Sadetta ei vain tunnu tulevan tänne meidän pihalle asti.
Usein tuossa 2 kilometrin päässä on sataa ropissut oikein kunnolla,
mutta meillä ei piskon piskoa.
Tän päivän Ilkassa oli jo huomautus, että pitäis säästää vettä
Ettei kastelis johtovedellä, meillä onneksi on joki, jossa edes pieni
noro ja siltä saamme uppopumpulla vettä porkkanoille ja kukille.
On tosi hankala kastella mitään, kun taivaasta ei tuu sadetta, jos ei
johtovettä saa käyttää.
Nyt tulee ajatelleeksi niitä maita jotka ovat ilman sadevettä
olleet useita vuosia.
Ei silloin karjalle ole ruokaa, eikä ihmisille, kun eläimet kuolevat
janoon. Niin se kiertokulku vain menee, kaikkea me ihmiset tarvitsemme, luontoa, eläimiä, vettä, ruokaa sekä toinen toisiamme.
Eipä tässä passaa valittaa, meillä on sentään ruokaa, vettä ja¨puhdas luonto ympärillämme.
Nautitaan nyt vain tästä ihanasta kesästä, auringosta.
On ihana pyöräillä ja käydä linnunmaidossa uimassa :) :)
Hyvää ja kaunista viikonloppua teille jokaiselle.
maanantai 22. elokuuta 2016
SYKSYÄ ON EI VOI MITÄÄN.
Syksy jo saa, harmaa on maa.
linnutkin pois katoaa.
Tällainen runonpätkä muistui mieleeni, kun katselen pihalle.
Harmaalta ja synkältä näyttää taivas.
Vettä on koko päivän satanut, viime yönnä satoi oikein lujaa, että heräsin siihen.
Päivällä kävin tyhjäämässä vaunun, peitot+tyynyt+lakanat siirsin isoon kangaskassiin ja nostin suoraan autoon, huomista varten.
Toin sisälle kaikki ruokatarvikkeet mitkä olivat jääneet odottamaan uutta vaunureissua.
Mutta eihän siitä mitään tullut, jos oli kaunista niin silloin oli marjojen säilöntäaika ja jos satoi, mihinkäs sitä viitti lähteä.
Söin aamupuroni kera mansikoiden, tosin pakkasesta otettuja.
Näillä eväillä jaksoin putsata vaunun ja sitten kiireesti menoksi fysikaaliseen.
Aikani oli 14.15 ja niukin naukin ehdein paikalle.
Kukkivia kukkia minulla ei juurikaan enään ole, vain nuo kesäkukat teranssilla.
Mehitähti on kummasti viihtynyt kiven päällä. Joillakin on talvi vienyt sen.
Toivon että sormustinkukka tekisi ensi vuonna kukkia. Tämän verran se ehti kasvaa tänä kesänä.
Tämän pensaan leikkasin keväällä juuria myöten, ja ehtipäs se vielä kukkimaan.
Nuppuja vielä näyttää tekevän, no eihän kesä vielä ole mennyt.
Tämä kataja on tuotu tuolta omasta metsästä.
Niitä tuotiin silloin kolme tuohon tien reunaan, mutta tämä yksi on jaksanut sinnitellä, ja muuta ei tuohon tien reunaan tartte ollakaan.
Siinä on vielä pari hanhikkia, jotka kans pantiin keväällä maata myöden poikki, nyt näyttävän versoavan uutta alkua.
Nyt ruoka on tulella ja pian saamme syödä.
Laitoin puikulaperunaa, ja se on aika herkkä menemään rikki keittäessä.
Pitäisi keittää höyrykattilassa, laiskotti jotenkin niin paljon että ne ovat normi kattilassa.
Pian onneksi saa alkaa polttamaan kynttilöitä iltaisin, niistä mä nautin !!!!
Tosin näistä alla olevista hetkistä mä haaveilen !!!!!
Kovasti odotan näitä , mutta menee ainakin ensi syksyyn, jos silloinkaan. Mikä on tilanne noitten terrori-iskujen takia.
Pitää vain katsella kuvia ja elää ihanilla muistoilla.!!!!!
Näistä hetkistä en niin piittaa, mutta mukavalta se talvi tuntuisi, kun olisi lunta.
Ei kuin odotellaan huomista reissua etelä Suomeen ja iloitaan
hyvästä seurasta.
Eletään tätä päivää ja nautitaan niistä hetkistä mitä edessä on.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

