Lukijat

keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

ONKO TÄMÄ MARITUSTA ???









Niinpä, maritanko minäkin.
No vähäsen. Innostuin tänään käymään talvi/kesävaatteita läpi.


Selvitin sukkalooratkin, ja niitä olikin ihan tarpeeksi.


Paksut sukkahousut tai muut sen tyyppiset laitoin talvijemmaan.
Osan heitin roskiin, paremmat joita en pysty pitämään, sen materiaalin takia, laitoin kirppiksen pussiin.

Paljon vaatteita kertyis maritus-pussiin jos niin malttaisin laittaa.
Mutta se normi tapa minulla, en malta...............jos vaikka ne kutistuneet vaatteet, ihan itsestään pienentyneet !!!
Vaikkapa mahtuis ens vuonna ???







Siis ihan turha luulo........olis voinut laittaa maritus-pussiin.


No menihän sinne pussiin, kuitenkin muutama pari, ja useampi
heitin roskiin.

Erilaisia sukkia jäi vielä useamman vuoden tarpeeseen.
Jotenka totean.............olen hamsteri :( :(

Joskus on hyväkin, ettei noita tavaroita tuosta vaan summissa
kanna kirppuun.

Meillä on vielä toistaiseksi niin paljon varastotilaa, sinne on liiankin
helppo kerätä tuota tavaraa.

Omasta mielestäni haluaisin vähentää tavaraa, olisi paljon helpompi
siivota nuo yläkerran vaatehuoneetkin.








Ulkovaraston olen jo useita vuosia halunnut siivota oikein
kunnolla.

Mutta ei siitä mitään ole tullut.........syitä on aina löytynyt..........
............on ollut liian sateinen kesä...............selkä reistaillut.......
...............lonkka kaputti..............ja mitä kaikkea onkaan ollut ???


Haluaisin siivota sen niin, että heitän kaikki tavarat nurmikolle,
ja sitä kautta valkata ne tavarat jotka jäisivät meidän
pihavarastoon. 

Tiedän siellä olevan sellaista roinaa jotka sais laittaa suoraan poltettaviin, kahdet luistimet ovat myös menossa kirppikselle.

En ole moneen vuoteen luistellut, nyt enään en uskalla, kun selkä
sekä lonkka ja nilkka ovat tuettu titaanilla ja ruuveilla.

Mummalla jalkaan talvella on parasta laittaa nastakengät.







Jospa sitä ens kesä olis varaston tyhjennys !!!



Tässä pari pussukkaa menossa kirppikseen ja joku kärry, joka on odottanut sinne menoa useamman vuoden.







Tiedän että olis vielä tullut iso pussillinen, nimittäin kolme takkia
jätin suuren kysymysmerkin vallitessa.


Mutta parempi näin kuin ei mitään.

Vein pääsiäiskoristeet pois, hetken ne vain olivat esillä.

Keittiöön laitoin vaihteeksi esille maitokannuja.







Neilikat olivat hyviä ja niitä riitti myös olkkariin pieneen kermanekkaan.









Kevään vihreää ajattelin myös laittaa esille.







Lasikala vitriinikaapista pöydälle.








Minun luonteella en halua kotiani steriiliksi, ja vain muutama
tavara esille, ehkä yksi pöydälle, vitriinikaapisto ulos, tilalle vain 
telkkari ja sen alle tietenkin pieni pöytä.

Olisihan olkkari silloin avarampi, mutta meidän olkkari on oleskelu
huone, ei mikään sali.

Teen täällä käsitöitä lähinnä kudon, kirjoitan teille blogia,
isäntä katselee telkkaria kuten minäkin. Rufus saa olla sohvalla,
ja vaikka missä meidän kodissamme.

Puhdasta haluan pitää, inhoan epäjärjestystä, likaisia pöytiä, 
tavarat pitää olla omilla paikoillaan.
Mm. sakset, niitä on useammat, mutta ne on laitettava aina samaan
laatikkoon mistä ne ottaa.
Silloin niitä ei tartte hakea puolta päivää.








Meillä ei ylimääräiset vaatteet roiku tuolin nojilla, ei sohvalla, ei keittiön tuoleilla, ei sängynpäällä, ei isännän työhuoneessa, eikä minunkaan.

Isäntä ei niin tarkka ole näissä asioissa, mutta olen suht hyvin
saanut hänet oppimaan.
Mitä nyt siitä pitää huomauttaa melko usein :) :)

Täytyy sanoa näiden yli 40 vuoden aikana, on tullut tulosta hänen
kohdallaan.

Hänen autotalliinsa, pajaan ja verstaaseen en puutu mitenkään.
Sen päätin heti jo silloin kun tänne rakensimme kotimme.

Onneksi tein ton päätöksen, mulla olis mennyt kaikki hermot mitä
omistan kehossani.............te ette voi uskoa kuinka paljon sillä
on työkaluja, ruuveja, muttereita, nauloja ja kaikkea muuta pientä ja
isoo sälää.








Mua haittaa sellanen pieni juttu. Jos laitan esim. ton lasilinnun noin
päin ja joku menis siirtämään sen erisuuntaan.
Mä huomaan sen heti, ja käyn laittamassa samaan asentoon mitä
oli.


Pyykkiasioissa olen aika tarkka. Sitäkin on pitänyt tolle isännydelle
opettaa muutaman oppitunnin verran.

Alkuaikoina hän kysyi; onkohan tän paidan kaulus likainen ??
Mun ei tarvinnut edes nähdä paitaa......kun jo huutelin puolessa
välissä hänen kysymystään.............PESUUN !!
Nimittäin jos on valkoinen kauluspaita ja vaikka olis käynyt suihkussa,
ennen paidan päälle panoa, siihen tulee ihosta kuitenkin sen 
verran likaa, että pakkohan sen on pestä.

Eikä sitä joka viikko valkoista paitaa pidä, niin jos sen laittaa puolilikaisena kaappiin, eipä lähde kovin helpolla likaraidat pois.

Lasten ollessa pieniä, en laittanut heidän vaatteitaan puolilikaisena
kaappiin. 







Yksi asia, nimittäin kenkien plankkaaminen on minulla tosi tärkeä 
juttu. Nuorena kun tulin hyppööltä, plankkasin ennen lähtöä, ja uudestaan seuraavana päivä.
Enkä minä missään kuravellissä kahlannut niiden kanssa.

Tää on sitten meidän isännälle tosi vaikea muistaa.
Ennen lähtöä, usein katson kenkiä, huiiiiii kiljaisen, hän tyynesti;
mä vähän tolla luurulla hinkkasin !!!

Just juu, eihän nahkakenkä tuu hyväksi kuin plankilla.
Jokakelin kenkä on hyvä siitä, ei tartte kuin putsata märällä rätillä ja 
kuivata toisella .

Toi plankki juttu on lapsuuskodin perintö........meillä isä piti hyvän
huolen kengistään, plankkasi äidinkin kengät.
Minä omani, kun olin tarpeeksi iso sitä tekemään.

Lattialle levitettiin sanomalehti, plankki oli peltirasiassa, siitä otettiin
harjan pikkuosaan ja levitettiin kenkään, korot unhottamati.
Isommalla osalla harjaa kiillotettiin kenkä, ja lopuksi vielä
vanhalla villasukalla.

Täytyy kyllä myöntää, kengät olivat kuin uudet ton homman jälkeen.

Nykyään on helpompi tapa tehdä ns. kevyempi plankkaus, 
valmissienillä, jossa on aine mukana.

Sillä minä yleensä kengät kiillotan ennen lähtöä, kun ovat jo jalassani.


Täytyy myöntää, että salaa katselen toisten kenkiä...........ihmettelen eikö ne huomaa minkälaisessa kunnossa ne ovat ???
Eivät varmasti koko elinkaaren aikana nähneet kiillotussientä 
saatikka plankkia+tykötarpeita.







Isännän kengät jäävät minulta huomaati, kun hänen ulkovaatteensa on kuistilla. Minun taas eteisessä.
Silmäni sitten osuvat väkisin hänen monoihinsa, kun istumme vierekkäin penkillä.

Arvatkaa vaan kuinka monta kertaa olisi tehnyt mieli putsata

paperilla ne kuivuneet kurajäljet kengän kyljessä, tai nokassa.

Mutta jääköön, en minä ihmisten ympäröimänä rupea kumartelemaan
isännän jalkojen juureen, pitää tollakin hommalla olla joku rääpy :) :)


Pyyheliinat ja lakanat manklaan heti kun ovat kuivuneet.
En kerää mitään huippuvuorta jonkun tuolin päälle.

Samoin silitän heti pois vaatteet, onneksi niitä on nykyään aika vähän.
Materiaalit ovat melkein itsestään sileviä.
Pesen ja linkous on melko pienellä, laitan esim. paidat heti henkarille ja siitä roikkumaan narulle.
Yleensä on niin siloset ettei tartte esim. omia gollegpaitoja silittää.
Tuota hommaa inhoan ylikaiken, siinä väsyy selkä sekä sormet ja 
ranne.

Verhot on inhottava silittää, viimeistään silloin kun niitä ripustaa
ne ovat taas rypyssä. 



Tällaisia mietteitä marituksesta (vähäsen) ja järjestyksestä.