Lukijat

lauantai 29. syyskuuta 2018

SYKSY SE TULEE, EI VOI MITÄÄN.




Viime yönä meillä oli useampi aste pakkasta.


Sitten siinä kävi näin:






Siinä on kesän komeasti kukkinut pelargonia..............ei voi mitään, halla vei kukkaset ja
varretkin. Tuosta ei oo kuin kompostiin.




Onneksi otin sisälle muutaman, kun niissä oli niin paljon nuppuja.
Yksi on ollut jo muutaman viikon ihastuttamassa viherkasveja.








Keittiön apupöydälle toin kaksi, niissäkin on vielä kukkia:







Ne saavat antaa väriä keittiöön niinkauan kun ovat kukassa.
Luultavasti heitän sen jälkeen nekin kompostiin.
Mulla ei oo paikkaa minne laittaisin ne talven ajaksi.






Tämäkin hentoinen kukka ( nimi kateissa :)  ??  ) on jopa kasvanut, siis ihme ettei ole jo sekin kompostissa.




Tässä vähän ruskan väriä sisällä.
Tiedätte varmasti mitä seuraavaksi kirjoitan...................jep tostakin pari oksaa  olen
onnistunut kuolettamaan, nyt jo menossa kompostiin ................ne oksat.
Osaako teistä kukaan antaa neuvoa, tykkääkö tää vedestä vähän vai paljon ???



Ulos kun katselen niin tuuli tuivertaa, ja jokirannassa näyttää olevan vaahteranlehtiä keltaisenaan.
Muutama lentänyt aivan ikkunan viereen asti.







Otin kuvat ikkunan läpi, kun en tarjennut lähteä ulkoiluttamaan puhelintani/kameraani.



Innostuin tekemään yhden kortin, kun ei aina jaksa tehdä sukkia.









No mitähän tästä tulee ?? taas kerran teille kysymys:






Vähän apuja teille:




Toi rulla on sideharsoa/haavaharsoa !!!!





Onneksi tää muratti ei oo niin kranttu pakkaselle, on vieläkin noin hyvän näköinen.
Annan olla sen tuossa talviasetelmassa niin kauan kuin vain on edes jonkin näköinen









Tää asetelma sai korvata ton pelargonian:









Pian laitan saunan lämpiämään. Isäntä on kökössä siskon pojan talolla.
Eiköhän hän sieltä pian tule, kohta alkaa hämärtää.








Hyvää lauantai- iltaa kaikille, kohta alkaa lokakuu !!!

torstai 27. syyskuuta 2018

JOULU ON TAAS.....TULOSSA.






Alkoi jouluttamaan, kohtahan se joulu on, aivan oven takana.

Innostuin väsäilemään joulukortteja.









Ei muuta kuin värkkejä esille ja mietintä myssy päähän.






Siitä se alkoi, eka kortti valmiina.
Tänä vuonna tein vain yksipuolisia kortteja.
Nämä on kuitenkin lähetettävä kirjekuoressa, koska näissä on noita lisukkeita mukana.
Säilyvät näin paremmin postin riepotuksessa.






Tein melko yksinkertaisia, mukana kimallusta ja vähän muutakin.














Tässä oli kaunis koristekartonki, johonka panin vain kulmatarrat sekä leimasin tekstin.






Tähän korttiin laitoin vähän kerroksia, joulutähdessä, on 3 D tekniikka.

















Siinä vähän yksinkertaisempi !!









Tähän käytin myös 3 D-tekniikkaa.








Näihin panin jouluiset pohjakartongit, kulmat, kuva ja teksti.




Olen pannut useita joulukorttejani sivun oikean puolella olevaan osioon: JOULUKORTIT 2018


Jos haluatte niin vilskaiskaa sinne.


Kortteja tuli yhteensä 60 kpl, joista osan lähetin sinne Facen joulukorttikeräykseen.


Aion teettää tästä kuvasta myös joulukortteja.






Otin kuvan lopputalvesta, kun maisema oli mitä ihastuttavin.

Tää on meidän entisen naapurin sauna jokirannassa.
Myös tällä mökillä on historiansa.
Naapurin vanhemmat tulivat tänne evakkoon, ja ensimmäinen rakennus tänne meidän
lähelle oli tämä sauna+tupa, hyvin pieni.

Jälkeenpäin he rakensivat talon ym. maatalousrakennuksia pihapiiriin.

Onneksi tää sauna on jotenkuten vielä pystyssä, toivottavasti uudet naapurit jaksavat
kunnostaa sen.


keskiviikko 26. syyskuuta 2018

MIKSI BLOGISSANI ON OLLUT HILJAISUUTTA.






Täällä sitä jälleen ollaan. Omasta mielestäni olen pitänyt pitkän aikaa hiljaisuutta.

Ei, ei johdu teistä vaan meidän monihyväisistä päivistä

Olemme suorastaan lentäneet paikasta paikkaan, tosin täällä kotiseudulla.



Mieheni vanha täti  (ensi kuussa 99 v. ) on jo pitemmän ajan joutunut käymään ns. veritankkauksella
Seinäjoella.
Se tarkoittaa, että hemoglobiini on n. 1-2 viikossa laskenut aivan liian alas, joteka hän on saanut
joka kerta muutaman pussin verta.

Piristinyt sen jälkeen kummasti, mutta tätä on kestänyt liian kauan, hän itse päätti ettei
mene enään tankkaukselle, koska HB arvo ei pysynyt enään kohdallaan.
Oli sama ennen ja jälkeen.

Mitä eteen ??? Hän halusi ehdottomasti olla kotona.

Hyvän kunnallisen kodin/kotisairaanhoidon/omaisten ansiosta se onnistui jonkin aikaa.

Mutta eteen tuli se aika jolloin hän ei uskaltanut jäädä yksin yöksi.
Vanhustalossa missä hän asui, ei ole yöhoitajaa, koska koti on tarkoitettu ns. paremmin jaksaville,
omatoimisille vanhuksille.


Muutaman yön oli yksityinen hoitaja, mutta sekään ei pitempään onnistunut,
koska hän oli normi päivätyössä.




Ihanan hoitajan, kotisairaanhoidosta, alkoi hänelle puhumaan siirrosta yksityishoitokotiin.
SAIRAALAAN missään tapauksessa täti ei halunnut.

Siirto tapahtui viime perjantaina, ja nyt hänellä on hoitajat lähellä ja aina valmeudessa.

Täti on ns. saattohoidossa.
Olemme vuorotellen käyneet katsomassa häntä.
Se kaikkein ihmeellisentä on, kun lähes 99 vuotias mummatädillä pelaa ajatus ja järjenjuoksu.

Tietää missä on, kyselee päivämääriä ja päivännimen.


Tekee välillä mieli syödä vaikka punajuuria, läskisoosi oli hänen eilisen päivän mieliteko.
Eikä nämä ole vain ajatuksissa vaan hän tykkää syödä ja tietää mitä syö.




Hänen vanha asuntonsa on vielä koskematon, sillä emme pidä kiirettä esim. tyhjäämisen kanssa.
Vaikka sen tiedämme ettei täti enää pysty yksin asumaan.

Katsotaan nyt päivä kerralla mitenkä tästä eteenpäin.

On meillä ollut kiirettä  toisenkin asian takia.
Nämä nyt vain sattuivat tulemaan yhtäaikaa.
Edelleen ollaan auton kanssa menty sinne suuntaan, tänne, tuonne suuntaan.
Minun autoni otettiin myös käyttöön, koska alkoi syksy ja sen myötä sateet.

Jotenka minä en pyörällä ajele, niin minäkin pääseen menemään oman aikataulun mukaan.


Tosin tässä yksi ilta oli niin kaunis tein pyörälläni lenkin, mutta kylmää se ilma oli jo
silloinkin. Käsineet oli pakko olla kädessä.


Pieni arvauskuva..................mikä mahtaa olla se meidän toinen kiirus ???






maanantai 17. syyskuuta 2018

SYNTTÄREILLÄ, ASUNTOMESSUALUE.






Lauantaina piipahdimme 75 v. synttäreillä Porissa.


Matkaan lähdimme puolilta päivin, kello 15.00 oli kutsuttu.


Meillä oli hyvin aikaa, jotenka ajoimme Porin keskustan kautta.





Vettä tuli välillä ihan hirveesti. Onneksi oli päivä niin näki hyvin ajaa.








Keskikaupungilla osa kerrostalojen päätyihin oli tehty taidetta, ihan jees, antoi kivasti
väriä muuten harmaaseen ympäristöön.






Siinä vilahti mun vanha rettukauppani.
Vielä näytti olevan hengissä........vaikken en oo enään ollut asiakkaana.....hah, hah !!!!!!!!!!!






Kerrostalo rakennuspuumia näytti olevan Porissa, niinkuin meillä päinkin.
Olen katsellut niiden hintoja.................päätäni aivan huimaa............apua mitkä hinnat !!!!!!!!

Jos sijoittaa tollaseen osakkeeseen rahojaan, niin mistä saa vuokralaisia ja minkälaisia.

Seinäjoellakin on n. 150 asuntoa vuokrattavana. Noiden uusien vuokrat ovat myös sitä
luokkaa, että kysyn vaan, kuka niitä pystyy vuokraamaan. ???




Aika kapeaksi jää tie, kun molemmin puolin on parkissa autoja.
Totta kai monella pitää olla asuntoon kuuluva parkki.
Mitä sitten jos on kaksi autoa ??






Vanha kukkakioski oli vielä pystyssä, näytti vielä olevan kukkiakin myynnissä.






Siinäpä vilahti mun vanha työpaikka.....................




Sukankurin oli joukossa, mennessä pystyi kutomaan, tullessa takaisin en, oli jo pimeää.







Tässä talossa sanoimme: tahdon  💞💕💕💕






Edessä pilkottaa Kokemäen joki, toi punainen on heijastus mun kässäpussistani.









Sankari itse tehty kaikki ruuat, leivät, ja kahvipöydän antimet. Joista en muistanut
ottaa kuvaa. Kyllä olivat suussasulavia antimia.







Tässä san poseerata rakkaan serkkuni kanssa.
Ihana oli nähdä sukua ja rupatella kaikessa rauhassa.




Kotiin lähdimme suht aurinkoisessa kelissä. Tietenkin oli jo vähäsen hämärää.

Kiepsahdimme asuntomessualueella.

Muutama kuvaräpsy sieltä.








En tiedä mitenkä tykkäisin  asua noitten aitojen takana ???
Tulisko ahtaanpaikan kammo ???






Aika kivan näköinen talo, mutta tiet kulkevat melkein seinää hipoen. Hyvä ettei jalankulkija näe sisälle.







Kukkia oli vielä vähäsen messualueella. En tiedä mikä työmaakoppi oli jäänyt sen vierelle.





Tämän talon ikkuna pisti silmääni ........totesin että onko Poriinkin pitänyt laittaa
hurrikaanisuojat lasiin.
Mutta oletan minkä vilauksesta näin, että on sellainen lasi, sisältä näkyy pihalle, mutta
pihalta ei näy sisälle.

Meillä täällä on hammaslääkärissä tollanen ikkuna..................aika kätsä, mutta en tiedä
hiveeleekö toi silmää ???







Pihakukat siellä suorastaan loistivat. Oli kuulemma oikein innostunut kasvamaan, kun
helteet olivat ohi.

Tälläinen postaus tällä kertaa, toivottavasti jaksoitte lukea ja katsella kuvia.

Loppuuko nää kiireet ollenkaan, että ehtis kirjoittelemaan enemmän tänne blogimaailmaan.