Lukijat

torstai 28. kesäkuuta 2018

KESÄPÄIVÄN KUKKIA JA VESILEIKKEJÄ.









Kesää taas saadaan nauttia. Mutta vettä tiedossa, jos sää ennustuksiin
on luottamista.




Onneksi lapset ovat saaneet nauttia uinnista.
Lämmintä vettä uima- altaaseen.......sellaiseen pieneen, nautinnolista
elämystä.











Kastuisko itsekin, kun muutaman kerran kierisi ??









Tää muratti säilyi maassa läpi talven, onneksi en heittänyt 
keväällä sitä pois.
Siinä se saa olla, kun näyttää kasvavan.










Neilikka tulossa uudelleen kukkaan.
Juhannusruusun kukinta oli melkein ohi kun juhannuksen jälkeen
tulimme kotiin. 
Punainen ruusu onneksi vielä kukassa.





Tämäkin antaa kesäistä väriä tarhaan.





Tän nimeä en tiedä, mutta otimme sitä metsän ojan reunasta
muutama vuosi sitten.
Nyt se on oikein kunnolla lähtenyt matkaan. 
Se oli hienon näköinen kun koko ojan reuna oli peitossa
tätä kasvia.






Tämäkin on levinnyt kivasti tuossa kivitarhassa............en muista nimeä.








Mukaan luonnonkasvi.........tää on mun nimelläni partasuti !!!








Lapset ja Rufus menossa naapurin mökille vohlukahville.




Töitäkin on välillä tehtävä, miehet auton pohjan massauksessa.
Aika suttuista hommaa.




 



Orvokit ovat vielä kauniita.









Kuusiaita tihentynyt...............ja onneksi niitä vohluja saimme.











Pelargoniat ovat komeimmillaan.








Otin yhden kukkaoksan hortesiasta sisälle, en laittanut
vettä, toi säilyy hyvin kuivana.





Pionit aukeavat nopsaan näin helteellä.
Otin edes kolme kukkaa sisälle, koska nautin niistä täällä
sisällä enemmän kuin pihalla.








Pyörällä olen opetellut ajamaan...............O-P-E-T-E-L-L-U-T  !!!
Sitä se on ollut. Mä en ymmärrä kuinka ton kääntäminen ei onnistu
multa. 
Heti kun sarvia kääntää esim. oikealle...............niin mä vedän itteäni
samaan suuntaan, silloin on HÄTÄ KÄDESSÄ...........jos ei 
housuissakin !!!!

Ohjaus onnistuis, jos menee oikealle, itse pitäis kääntää omaa
kroppaansa vasemmalle.

Isäntä on uskollisesti ollut mun vierellä, kun olen opetellut
ajamaan, tai paremmin sanottuna ohjaamaan pyörää.

Mökkiläiset muutama uskalsi kokeilla, ja luovuttivat heti.
Kaikki oli menossa ojaan, ja yks ajo kuin olis juonut prosentti
juomaa.


Mä en luovuta, jaksaa, jaksaa............opetella.!!!!!!



Vai menenkö piiloon pyörälootaan, kun hävettää niin hirveesti,
aikuinen mummeli ei osaa ajaa pyörää. Varsinkaan kolmepyöräistä.





Tonne kömmin ja otan eväät mukaan, saa olla piilossa eikä
tuu nälkä.








p.s. Onko teistä kukaan kokeillut ajaa kolmepyöräist pyörää ???

3 kommenttia:

  1. Et ainakaan ole ainoa, joka meinaan ojaan ajella. En ole muuten koskaan kokeillut kolmipyöräistä. Pionit on niin kauniita <3

    VastaaPoista
  2. Sitkeästi vaan Tuija ja muista viis. Ei mihinkään piiloon, vaan lisää harjoitusta. Opit varmasti. Ihailen rohkeuttasi.

    VastaaPoista
  3. Pionit tuoksuvat niin ihanalle, sisälläkin. Ja ovat ilo silmälle.
    Tänä kesänä kukkaloistoa riittää. Itse vähän harmittelen, kun osa menee täällä kielikurssilla ohi suun. No mies lähettää kukkakuvia viesteissään.
    Lapset siellä nauttivat olostaan.
    Olisi ne vohvelikahvit maistuneet minullekin.
    Olen kokeillut ajaa meidän Annan kolmipyöräisellä, en osannut.
    Sitkeyttä siihen tarvitaan ja sitähän sinulla on.
    Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi !