Lukijat

keskiviikko 27. joulukuuta 2017

JOULUNVIETTOA RAJALAN PERHEKUNNASSA.




Jouluaatto alkoi kiireisenä, isäntä lähti viemään kynttilöitä hautuumaalle ja minä jäin paistamaan torttuja, jotka vein 
aattopäivän viettoon Vaasaan.



Kaikki tavarat autoon, mistähän niitäkin tuli noin paljon, kun emme yhtäkään lahjaa vieneet.

Kukin perhe oli ostanut ne meidän puolesta, hyvä homma !!!









Luminen maisema, mutta vähältä näytti, onneksi oli edes valkoista.







Rufuskin tietenkin mukaan joulua viettämään.






Kuten huomaatte, eipä sitä lunta paljoa ollut, korret törröttivät pystyssä!







Joulukuusi oli paikallaan, sekä muutkin koristeet toivat joulun
tunnun.










Riisipuuro+sekametelisoppa ei oikein näille kaveruksille maistunut.

Meille aikuisille se maistui ja hyvälle.

Puuron jälkeen suunnistimme koko porukalle klo 15.00 aattohar-
tauteen kirkkoon.








Tosin me suomenkieliset ei oikein kaikkia ymmärretty.
Onneksi jouluevankeliumi oli tuttu vaikka sekin luettiin ruotsinkielellä.







Kotona odottivat joulutonttu, pupeli, joulutonttutyttö, sekä setä....
......oliko hän tonttu :) :) ???


Tässä ainakin oli selvästi tonttukoira:







Odotellessamme ruuan valmistumista ja esille panoa,
osa porukasta lauloi joululauluja .






Nuo kaksi sankaria yrittävät ängetä Rufuksen koppaan.
Taisi veijareilla tulla aika vähän pitkäksi, mitä lie odottivat ???





Ykkönen sai vanhimpana lapsista lukea osan jouluevankeliumia,
onneksi osasi myös suomenkielellä lukea :)



 










Nelonen ehti askartelemaan, ja hakemaan kynttilälyhdyn käteensä.





Laittamaan kaulahuivin ja siililapaset käteensä...........jos vaikka
pitäis mennä auttamaan joulupukkia lahjojen kannossa.
Tai kenties reki olisi jäänyt sutimaan jäälle, kaikki sivutiet olivat
peilijäisiä !!!







Ruokaa oli monenmoista ja pöydällä upouudet lautaset.


Koputus ikkunaan, toiseen ikkunaan, kulman takaa kuului askelia,
koputus oveen.............kukahan kumma sieltä asteli tupaan ??









Jotkut ne pääsivät pukin syliin, arastellen tai ujona.






Tuleekohan niitä lahjoja.....................Ykkösellä on omatekemät
lahjat meille kaikille.






Mitähän mahtoi hyllytonttu tuumailla meidän touhuistamme ??






Taisi tonttuveijari olla vähän myöhässä, kun aattona vasta haki 
kuusen autollaan.








Tulihan niitä paketteja, Kakkonen oli ehtinyt avata yhden paketin.
Komiasti soi Ukulele, musiikista pitävänä tietenkin piti vähän
rämpytellä.............ja seuraava paketti odotti avaajaansa.







Nelijalkaisia karvakavereita unhottamati, nekin saivat lahjansa.
Rufus piti pakettinsa visusti kopassaan, ettei vain Nelma pöllinyt
sitä.
Eikä se mitään, kerrankin Rufuksella oli ruokahaluja.........söi
nimittäin kaikki herkkunappulat pussista.
Pelkäsin kuinka maha reagoisi moiseen annokseen.???

Isäntä tuumas vain, että se söi ne niin äkkiä ettei hän edes huomannut kun pussi oli tyhjä.......hm..hm......sellaisia nuo miehet tahtovat
olla, silmiä ei riitä kuin yhteen paikkaan !!!!!!!!







Pitihän nosturi rakentaa valmiiksi ja koeajettiin, hyvin toimi.

Siinä tutkitaan ennätyskirjaa.






Tämä oli sitä aitoa jouluniloa...........Nelonen huuteli avatessaan
yhtä pakettiaan...................
...............JEEES JES MÄ SAIN ....MÄ SAIN............piipunkrasseja,
totes vielä ........ja NÄIN PALJON JA MONEN VÄRISIÄ !!
Huuto jatkui.................KIMALLETTA.............GLITTERIÄ !!!!!!!!!!!!

Eikö tuo olekin aitoa iloa, lahjan hinta ei hänen iloaan hälventänyt,
vaan se TOIVOMUS joka täyttyi, se oli tärkeintä.
Hän on kova poika askartelemaan, teki heti yhden kuusikoristeen.




 


Kyllä oli mukava seurata lasten ilmeitä, ehkä vähäsen joltakin
näkyi pettymystä, varsinkin noiden kahden pienemmän kohdalla.

Kolmonen oli juuri pari päivää ennemmin sanonut toivovansa joulupukilta nosturia..............no kuinkas siinä kävikään........Nelonen
sen sai !!!!!!!

Onneksi tästä selvittiin, että joulupukki erehtyi nimistä.
Nelonen suostui vaihtamaan paloautoyhdistelmän nosturiin.

Jotenka tältä osin säilyi joulurauha ja kaikille tuli hyvä mieli.


Olipa siinä touhua ja töminää sekä ääntä monenmoista
meidän aattopäivään.

Kotiin lähdimme illan suussa, ja eipä tämä mumma tarvinnut
miettiä minne mennä............sänkyyn suoraan ja tutumaan.

Uni tuli melkein heti ja onneksi ei aamulla vieressäni ollut
Söör Migren, vaan oma mieheni :)







Hyvää joulun välipäiviä teille jokaiselle.