Lukijat

maanantai 25. syyskuuta 2017

VÄRITERAPIAA LUONNOSTA.








Vau mikä mahtava keli eilen oli, sekä myöskin tänään maanantaina.

Sunnuntaina innostuimme autoilusta. Nimittäin lähdimme katsomaan
luonnon väriterapiaa.










Tästä ajelimme kylän raittia pitkin. Eka terapia tuli S-marketin kohdalla
vastaan.







Kävimme katsomassa värejä paikassa jossa käyn vesijumpassa.








Tuosta vasemmalle, siellä on sisääntulo Palvelutalo Koivukaareen.
Sinne huomenna vesijumppaan !!!









Liikenneympyrästä Seinäjoelle päin. Ympyrän keskellä on monumentti.

Raudasta tehdyt sivut kuvaavat kalaa = Kalajärvi.
Keskellä kivi, Haapaluoman louhokselta löydettiin aikoinaan
paljon korukivijä.

Meillä oli monet vuodet kivimessutkin.







Seinäjoen tiestä lähdimme vasemmalle, pikkukylään.
Paljon oli vielä puimati viljaa, kurjan sään vuoksi.







Ajelimme höykynköykyn tietä eteenpäin.
Vastaantulioita ei ollut, yhden marjastajan nähtiin.






Paikallinen iso tuotantolaitos tuulimyllyineen.







Joissakin koivussa oli tosi paljon vielä vihreitä lehtiä.
Aurinko paistoi kirkkaana ja lämpöisenä, tuli jopa hiki .....autossa :)








Tässä kuvittelin joskus jonkun asuneen onnellisesti. Oli saanut
viimeinkin rakennettua itselleen ja perheelleen oman talon.

Varmasti olivat onnellisia, kun oli oma tupa ja oma lupa.
Voi niitä onnen hetkiä ja vuosia.

Mutta valitettavasti tämäkin mökki oli ollut jo useita vuosia kylmänä.
Kummasti vain oli vielä pystyssä, osattiin sitä ennenvanhaan rakentaa
ilman homeongelmia !!!








Sivukylän raitti, hiljainen oli kylätienoo !!








Vapon turveaumoja, oli sitä vähän saatu kerättyä, vaikka on 
ollut sateiset ilmat.








Puimurilla oli vientiä, kerrankin kunnon puintikelit.








Tietääkö kukaan mikä rakennus tämä on ???

Piha oli täynnä autoja, jatkuva jono .......sisälle..............ulos !!

No tämähän on kuuluisa Juustoportti Jalasjärvellä.
Juustot, varsinkin kotijuusto, on tämän yrityksen erikoisala.

Ei sen parempaa olekkaan, kuin kotijuusto vähän lämmitettynä kera
valokkien !!! nami maiskis 👏👏👌👌👍 



No me poikkesimme syömään, olihan sitä jo ajeltu usea kymmenen kilometri, ja kellon viisarit osoittivat puoli viittä.








Ruokaa oli niin paljon, ettei kaikkea edes jaksanut maistaa.

Jälkkärinä oli uusin juustomerkki; mustikkajuusto.
No tuota noin.............ei oikein minun makuuni. Selvästi mustikan
makuinen, mutta edelleen ykkösenä on kotijuusto.






Kotia kohden ajelimme Koskuen kautta, toi valkoinen
on sen kylän kirkko.











Koiraa piti välillä kävelyttää, vaikka se oli jo ollut pissillä.









Maisemia, järvi, sekä vähäsen ruskaa.
Vihreää oli huomattavasti.










Käytiin katsomassa samalla reissulla puolivalmista
omakotitaloa.

Rufus hyppeli innoissaan, ja sai tietenkin makupaloja.
paistetun makkaran kuoret.









Oli kiva ajella, nautittiin ihanasta kesäilmasta, eikä ollut
kiirus minnekään.
Mentiin omaan tahtiin, onneksi oli kyläteitä niin paljon,
ettei takana ollut heti autojonoa !!!!