Lukijat

lauantai 8. heinäkuuta 2017

KÄVELYLENKILLÄ KESÄISESSÄ SÄÄSSÄ .







Tämä on kesää ainakin vielä pari päivää.

Viime yönä pelkäsimme, että pakkasherra tulee syömään meidän
komeat perunavarret.

Mutta onneksi ei tullut, vaikka säätiedotus niin lupasi.


Näin kauniina päivänä lähdin tekemään kävelylenkkiä Rufuksen
kanssa.
Olen luvannut itselleni, toistaiseksi pysyä lähellä maapintaa.
Enpä kaadu kovin korkealta eikä vauhti huimaa päätäni.








Puolukka oli kukassa, varmasti metsässä vielä enemmän.







Poutapilvet saattelivat lenkkelijöitä tekemään pidemmän lenkin
mitä olin suunnitellut Rufuksen kanssa.

Koira olisi varmasti halunnut vielä pidemmän lenkin, vaikka kieli
oli jo pitkällä, mutta eipä jano näyttänyt haittaavan sen vauhtia.








Ihanan hentoisia kukkia, varmasti rikkakasvi, mutta kaunis kuitenkin.







Kiva väriyhdistelmä, leinikki ja harakan/kissankello ???






Tiemme on hyvässä kunnossa kävellä, ei vaivaa nuo isommat sepeli
palat, kun autot ovat tampannut keskeltä kovaksi.
Toivottavasti tiekarhu ei tule lanaamaan taas sepelin näkyviin.

Ovat aika innokkaita sitä tekemään, kun talvella ei tullut tiliä lumen
luonnista :) :)







Vaikka syksy ei vielä ole, niin kuitenkin syksynväriä, olisko tää
suolaheinää??






Tämä on minulle ollut lapsesta asti partasuti-kukka.
Kyllä tälläkin ihan oikea nimi on.






Rufus haisteli tienreunan tarkkaan, kait siellä saattoi haista toinen
koira tai hiiren pesät.






Hieno asetelma tienreunassa, sepeli rajannut ikäänkuin tarkoituksella
kukkarykelmän.








Mulla oli päälläni fleesetakki, mutta liian kuumahan se oli.
Otin pois ja panin vyötäisille kiinni.


Oli paljon ihanampi kävellä, kun kevyt kesäinen tuuli vilvoitti
käsivarsia.
Olis voinut olla vaikka shortsit jalassa.








Minä jäin välillä kuvailemaan..............Rufus oli sitä mieltä, että
voitais jo mennä !!!!  😎😎








Tien reunassa oli edelleen kukkia, onneksi eivät ole vielä niittäneet
niitä pois.👏👏






Mikäs hoppu meillä oli, ei noi pilvet ainakaan sadepilviltä näytä.

Siispä jatkoimme taivalta eteenpäin. Jossakin vaiheessa käännyimme
kotia kohden.







Partasuteja, osa vielä nupussa.






...........mä meen kotiin............jää sinä kuvaamaan heiniäsi........
...............muuten mä nostin koipeni juuri äsken siihen  😛😛



Minäkin jatkoin matkaani, mutta mihinkä Rufus hävisi.

Naapuri oli tullut heiniä paalaamaan. Taisi olla kaffipaussilla, kun
traktorin oli pellolla ilman kuskia.


Huutelinkin koiraa................ei hätiä mitiä.............sillä oli oma
hyvänpitäjä ja silittäjä..............naapurin tyttö.

Sanoinkin Rufuksella olevan hyvä hoitaja, joten eipä ollut koira
karannut kaffille ja herkkupaloille.   😜😜



Hyi mikä rotiska meidän autotalli/katos yhdistelmästä oli
tullut sillä välillä, kun olin pois kotoa. ????








Isäntä oli purkanut jo osan vanhaa peltikattoa sekä päätyä.








Katsotaan koska tulis sateelta sellainen väli että vois ottaa koko
katon pois. ????

On tämä kesä kummallinen, työt on tehtävä piskojen välissä.


No se on sitten tätä, sillepä ei voi mitään.
Nautitaan aurinkoisista päivistä ulkona, sateiset päivät sisällä  👌👌