Lukijat

keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

AURINKOA MUTTA KYLMÄ VINKKA TUULI, PIHAAMME.



Aamuyöstä kuuntelin sänkyyni kuinka metsä pauhas,

ajattelin että nytkö se myrsky tulee.

Mutten kuullut yhtään sateen kropinaa.

Oli kuulemma satanut muutaman pisaran, eikä se mitään maita kastellut.

Siis kuivuus jatkuu, mutta kylmä on 11 astetta lämmintä ja pohjoistuuli.

Isäntä tuumas että yläkerran teranssilla on tosi tosi kylmä.

Mutta nytkin se siellä jotakin naputtelee.

Mikähän mun kukkapenkissä luuraa:

 







































Ihan selvästi se on lehmä, mutta onneksi vain savilehmä.



Pioni on vasta nupussa, mukana männyn siitepölyä, kun ei ole satanut, eipä ole peseentynyt.



Kivikko kasvi kasvaa ison kiven päällä, kumma on että säilyi yli talven. Joillakin tätäkin on pakkanen hävittänyt.

Kaverina  on kilpikonna.


Tässä on kaimani !!!
 

Onneksi tätä on talvi kohdellut paremmin.

Näitäkin on säästynyt, varsinkin tuota reunakukkaa.


Tämä taitaa säilyä vaikka talvi olis millainen vain.

Aluksi laitoin tuota kukkatarhaan, sehän meinas vallata kaiken alan.

Jossakin vaiheessa kekkasin laittavani sen lyhtypylvään juurelle ja takana on jo naapurin mettä, oja vain välissä.
Tuo tuosta vielä kasvaa aika korkeaksi ja kukkii.

tiistai 7. kesäkuuta 2016

KESÄINEN PÄIVÄ, EI TULLUTKAAN MYRSKYÄ EIKÄ SADETTA !!






Päivästä  tulikin lämmin ja niin kesäinen.

Paarmatkin ovat kiusana.Yritin kukkamaitani
perata, huh, huh, kun otti kipeetä tuohon lonkkaan ja samalla tietenkin jalkaan.

Lämminkin väkisin tuli ja paarmat änkisivät hiuksiini.

Jotenka oli paras tulla sisälle huilaamaan.



 













Pitäisi viikata toi pyykki tuolta narulta, mutten en taida jaksaa.

Olen mielummin koneella kirjoittelemassa teille :) :)












Siinä vähän kukkamaatani, tuossa ei heinät ja voikukat näy.
Ovat jossakin muualla piilossa.

Taidan ottaa myrkkyruiskun pian käteeni, kun kukkapenkkien reunat tursuavat heinää, voikukkaa, niittyleinikkiä.

Eihän koneella kivireunaan asti pääse. 

 Tämän kivikkokukan ostin juuri ja nyt se jo kukkii.

 Tämäkin kukkii hennoilla sinisillä kukilla.


Tämä kukka onkohan joku akileija, minä en kukkien nimijä muista yhtään. Aika sitkeää laatua on, kun änkee laattojen välistä ja on noin pirtsakan näköinen, vaikka ei ole multaa eikä vettä nähnytkään koko kesänä.

VAIN KOTKA LENTÄÄ AURINKOON....VANHA KALUSTO !!!




Nythän  on aurinkoinen ilma, tuulee onneksi, eipä ole huolena sääsket.


Isäntä maalaa edelleen taloamme, nosti yläkerran kaiteen ylös.

Laittaa siihen laudat kiinni paikanpäällä.

Oli vähän kevyempi nostaa sen, kun yksin tekee tuon homman.

Laittoi laudat maasta asti vinoon parven kohdalle ja lisäsi lautoihin Mäntysuopaa...

johan luisti rautahäkkyrä.

Minun  pitäisi lähteä käymään ruokakaupassa, onneksi muuta asiaa ei ole.

Pitäisi kastella kukkaset, kun on lämmin ja tuulinen sää, tahtovat kuivua.




Tässä pöytä ja tuoli, jotka aikoinaan kuuluivat vanhemmilleni.












Pöydän saa levitetyksi, kuuden hengen pöydäksi. Tuoleja tosi ei ole kuin neljä.



































Tuoleissa on sama kangas mitä on ollut äitini ja isäni aikaan.

Ikää näillä kalusteilla on 55 v. voi olla vanhempiakin, mutta minä muistan nämä hyvinkin.

Tähän kuuluu kaappi, joka on tosi hyvässä kunnossa, se on kiiltävä pintainen.
































Aukaisin vähän laatikoita, vetimet ovat samat.





Tämä pieni lasivitriini on myös samaa kalustoa.




Kotka lentää aurinkoon ........käsin veistetty puusta.



Lähikuvassa huomaa kuinka tarkasti on tehty, huomatkaa myös toi kieli !!!




Kotkan siivestä yläpuoli sekä alapuoli lähikuvaa.

Taidokkaasti on tehty.

Tämä on minulle lahja kun täytin 50 v.

Tästä on pian lähdettävä sinne kauppaan, että ehtii tekemään vähän muutakin tänään.




maanantai 6. kesäkuuta 2016

KOULUNI JA MUITA KUVIA.



Monet teistä varmasti jo tietävätkin, että syntymäkaupunkini on Pori.

Olen muuttanut mieheni mukana tänne Etelä-Pohjanmaalle, ihan vapaasta tahdostani :) :)

Tästä Porin kaupungin osasta:( Käppärä) toisaalta nimeltään Kuukkari, kuudesosa.


Kuukkaria

tämän näköiset olivat talot silloin kun synnyin.

tässä sama kohde entisöitynä.

tämä ei ole minun lapsuus kotini, vaan tämänlainen se oli, rintamamiestalo.


Tuolla asuin vauvasta niin kauan kun muutin pois kotia mennessäni naimisiin ja sieltä yhdessä

mieheni kanssa yhteiseen kotiimme.

Käppärän kansakoulu, jossa kävin 4 vuotta ja sitten Tipulaan.


Porin tyttölyseo= tipula

                                      



tällaista peltoa ja lammikoita oli, kun muutimme Musaan, kaupungin yksi osa.



maauimala, täällä kului koko kesä uidessa ja hyppiessä, eväät mukana että jaksoi.


Juseliuksen mauselomi.

Porin linja-autoasema, tästä menin aina ohitte tipulaan.



sen edustalla hieno puutarha.



tämän kaupan muistan hyvin.



tämäkin on kuukkarin entisöinti taloja, on ne vaan kauniita.

KUUKKARIA

VESITORNI

KUUKKARIA, PUISTOA








OLIKOHAN PAKKASTA, KEITTIÖ .



Viime yö taisi olla melko kylmä, oliko kenties pakkasta.

Hortesian ainakin nostin huvimajan sisälle, ja isäntä peitteli varhaisperunan.

Mansikat ovat kukassa, toivottavasti niihin ei pakkanen ota, muuten pitää alkaa säästämään

viimevuotisia mansikoita tuolla pakkasessa :)

Mä olen vähän sellainen varmuudenvuoksi ihminen.

Minusta viinimarjat ovat jo raakileilla.

En itse niistä piittaa ollenkaan, mutta isännälle pitää keittää mehua.

Yleensä mehustan noin 50-60 litraa mehuja hänelle ja talven mittaan ne pikku hiljaa häviävät tuolta

pakkasesta. Meillä ei ole kylmää tilaa niin hyviä, että mehut säilyisi siellä.

Arkkupakastin on varastossa johonka laitan kaikki marjat sekä mehut.

Kaappipakastin on sisällä ja siihen panen lihat, leivät ym.

Kun tämä keittiöremppa tehtiin muutama vuosi sitten, päädyimme tuohon ratkaisuun ja olen

ollut tosi tyytyväinen.





Jääkaappi ja pakastin ovat vierekkäin ja lähellä hellaa.
















Hella on induktio, joka on vallan mainio. Yksi ainoa keittiösuunnittelija sitä mainosti,
ja sehän oli tietysti nainen



Muutenkaan ei voi sanoa suunnittelijasta. Itse suunnittelimme laatikkojen ja kaappien korkeudet ja paikat.

Esimerkiksi tähän kohtaan kaikki olisivat panneet kaapin, mutta kun me sitä aikamme mietimme kotona, mitä se olisi käytännössä.

Tulimme siihen tulokseen, että laatikostot olisivat parhaiten sopivia tuohon.




Kuten huomaatte meidän kahvikeitin on tason päällä ja tuossa keskimmäisessä laatikossa on kahvipurkki sekä suodatinpussit.

Pöytä on aivan tuossa vieressä, sieltä käsin on helppo ottaa pannu ja kaataa kahvia.

Pesukoneen vieressä on isommat laatikostot, joissa on kaikki ns. arkiastiat, helpoo tyhjentää koneesta  astita suoraan laatikostoon.




Alimmaisessa on kaikki kattilat, keskimmäisessä; lasit, lautaset, mukit, asetit, jälkiruokak.

Olemme olleet muutenkin tosi tyytyväisiä moniin muihinkin järjestelyihin keittiössämme.

Esimerkiksi laatikostoon mahtuu kolme roskasankoa, kaksi on poltettaville ja yksi kompostiin meneville ruoka ym. jätteille.

Tuon laatikon alla on yksi laatikosta johon mahtuvat paistinpannu, lettupannut.

Allaskaapin alla on erilaisia pesuaineita, keräyspussit lasille ja pellille.

Allas on matalampi kuin yleensä. Suoraan kraanasta aluksi päästi vettä täysillä se tahtoi roiskua, mutta nyt ton homman hallittee. Eikä minulla paljon käsin tiskattavaa ole, ne pystyy hyvin tiskaamaan vaikka allas ei niin syvä ole.

Yläkaappeja ei ole kuin nämä, mitä nyt kylmäkalusteiden päällä on pienet kaapit.




Eilen isäntä savusti lohen Muurikan savustuslaatikossa. Olen oppinut suolaamaan sen oikealla mää-
 rällä merisuolaa.



Kyllä oli hyvää, vaikka itse kehunkin :) ja terveellistä !!



Hyvää alkavaa viikkoa teille kaikille, nyt menen jumppaamaan  fysiatrin antaman ohjeen mukaisesti.