Lukijat

maanantai 7. marraskuuta 2016

ONNENPÄIVÄ !!








Kiitos pakkasmittarin luvuista, näinkin voi olla kiitollinen.

Onneksi isäntä ei mennytkään metsähommiin, kun oli sen verran pakkasta, ettei viittinyt lähteä itseään rääkkäämään.

Se oli sitten meillä siivouspäivä.
Yleensä siivoan kerran viikossa ns. viikkosiivouksen.
Mutta mun sairasloman takia on menty nää viisi viikkoa
vähän kepulikonsteilla.

Mä tykkään että huusholli olisi puhdas, imuroitu, pesty laattiat ja pölyjen pyyhkimisen teen eri päivänä.

Kun olen sairastellut, olen paljon vähentänyt hyllytavaraa, ettei niitä pölyjä olisi joka purnukka ja maljakko täynnä.

Lasivitriinikaappi on oivallinen keksintö.
Mutta sinne änkee pölyhiukkaset kuitenkin, mutta ei niin paljon 
mitä avohyllylle.

Käydessäni läpi noita vitriinikaappeja, pesen yleensä siellä olevat
tavarat tai ainakin pyyhin kostealla rievulla ja kuivaan samaten.





Äitini oli erittäin tarkka ton siivouksen suhteen. 
Jääkaappi oli silloin vielä sulatettava, sen hän teki myöskin
kerran viikossa.

Onneksi mulla on nyt jääkaappi sekä pakastekaappi itsesulattavia.
Harmiksi toi pakastearkku ei ole sitä, sinne tuppaa kertymään
jäätä reunoihin. Se on minusta hankala sulattaa, ensin tyhjäys, laitan pari kattilaa kuumaan veden kera sinne pohjalle, kansi kiinni.
Hetken kuluttua jää on sopiva pudottaa alas lastalla, ja sieltä pohjalta rikkalapiolla sankoon.
Muuten on ihan jees tehdä toi homma, mutta kun olen tälläinen
pätkä, tuntuu että sukellan sinne pohjalle jalat heiluen reunoilla.

No ei vaiskaan, kyllä mun koipeliinit pysyvät visusti lattialla.






Äitini opetti tai tuliko se jo äidin maidossa minulle toi homma
nimeltä siisteys !!!
Myönnettävä minun on, kyllä äitini silti voitti, nimenomaan
pikkutarkkuudessa.

Jos illalla hän ja isä joivat iltateetä, äitini tiskasi kupit heti pois.
Ei  tykännyt yhtään jos tiskipöydällä oli kuppi tai kaksi.

Tuota systeemiä käytin itsekin, mutta kyllä laiskuus on voittanut
minut tuossa asiassa. Mä jätän kupin pöydälle, juon aamukahvini
samasta kupista niin ja ei se mitään vielä päiväkahvitkin
menee samoilla linjoilla.
Voi voi kun olen joutunut periaatteistani luovuttaa :) :)


 

Tapani on lajitella heti posti, paperikeräykseen, roskiin, hetken säilytykseen koriin ja vielä vähän tulee asiakirjapapereita,
jotka reijitän ja mapitan.

Kaikki kauppakuitit laitan ns. omaan pankkikirjaani ylös, niitä tosin en säilytä. Ne tietenkin menee mappiin missä on vaikkapa 
takuutodistus, tai Alvi-vähennykset, no niitä on vähän.
Mutta parempi saada vaikkapa 80 ekua takaisin kuin maksaa.

Mä tykkään pitää tota omaa pankkikirjaa, tiedän missä mennään, mitä kirjalla on rahaa. 
Tarkistan aina silloin tällöin nettipankista tiliotteen ja merkkaan
kirjaani ruksilla menot ja tulot, sekä stemmaako loppusumma.

Vielä OP:sta saan niitä sinisiä pikkuvihkosia joka käy hyvin tähän asiaan. 

Keittiön pöydän ympärillä olevat tuolit laitan aina pöydän alle, kun nousen ylös. Mikä kumma kun toi on toisille niin vaikeaa........
siis yhtälailla isännelle, pojille, miniöille ja vieraille.
Jotenkin sitä ei mieti itse tota tekemistä, se menee ihan huomaamatta.................olisko sekin perintövika :) :)

Minusta pöydän ympäristö on paljon kauniinpi kun tuolit ovat 
alla, eikä levällään.




Kukkarooni en kerää kassakuitteja, tyhjään sen heti kun pääsen 
kotiin, ja yleensä kirjaan viimeistään seuraavana päivän
ne sinne pankkikirjaani.
Kolikkoja en jemma kukkarossa kuin 3 kipaletta, muut laitan
heti lastenlasten tuttipullopankkiin, josta tasapuolisesti annan jokaiselle oman nyytin kolikkoja.
Setelit mulla on järjestyksessä, viisi, kymppi, kaksikymppiä ja jos on viisikymppiä se on omassa kotelossa.

Mulla on ollut tää käytäntö jo nuoruudesta asti, heti kun sain eka
tilini. Nykyään käytän korttia enemmän, mutta kyllä tota rahaa
pitää olla.....................varmuuden vuoksi, mähän olen se 
varmuudenvuoksityyppi !!!

Kaikki ostokset laitan heti omille paikoilleen, myös vaatteista
otan heti laput irti, ne roskiin, vaatteet komeroon.
En yleensä pese uusia vaatteita, mutta jos löydän kirppikseltä
jotakin ne menevät pesukoneen kautta käyttöön.




Pyykit viikkaan, mankeloin heti pois, kun ovat kuivuneet.
En kerää mitään vuoria minnekään pöydän kulmalle.

Onneksi nykymateriaalit ovat sellaisia joita ei pahemmin tartte
silitellä. Miehen kauluspaitaakaan ei jää ryppyjä, kun linkoan hellästi ja laitan sieltä suoraan henkarille roikkumaan.

Flanellipaidat joita se käyttää talvisin kotona, on eri asia.
Niihin jää ryppyjä, mutta eipä haittaa kun yleensä sen päällä
on vielä jokin neule. Se on sellainen palelija ja selkä ei tykkää
yhtään kylmästä.

Kaappeja siivoan inspiksen mukaan.
Nämä suht uudet keittiön kalusteet on helppo siivota.
Suurin osa on vetolaatikkoja, muutamia yläkaappeja toki on,
sekä yksi lasivitriinikaapisto.






Makuuhuoneeseen kaipaan vetolaatikoita/koreja vaatekaappeihin.
Ne olis paljon parempi pitää järjestyksessä, kun näkis heti
mitä ne sisältävät.

Usein näistä siivouksista on vinkkejä lehdissä, suurin osa 
on mulle tuttuja. Jotenka ajattelen siis tekeväni oikein :) :)

Tänään siivottiin yhdessä, minä vessan, olkkarin imuroin, koska
miestäni en mielelläni sinne päästä imurin kanssa.
Se on kuin tornaado joka heiluu etelä-pohjois-länsi-itäsunnissa
vuoron perään. Eikä yhtään huomaa mikä tavara olis tiellä.
Pelkään, mikä kukka putoaa, meneekö maljakko rikki, onneksi
suurin osa on suojassa vitriinissä, mutta ei siinäkään mikään
panssarilasia ole.
Sillä on niin pitkät kädetkin, että kyllä tuolla vähän ylempänä
olevat tavarat ovat vaaravyöhykkeellä.





Jotenka suosisti imuroin ja luutusin olkkarin itse.

Mitenkä ollakkaan yhtäkkiä katsoin fysikaalin aikataulua...
...........APUA se on klo 13.30 ja kello oli 13.24 !!!!!!!!!!!!

Tuli muutoin pikkuusen kiirus, lumput päälle, kurkun kurlaus
ja suutabletti perään suuhun. Siinä oli minun esivalmistelut ja
eikuin menoksi. Onneksi meiltä on sinne viiden minsan matka.

Särkytabletin otin autossa käteeni, ja perillä sain vesilasin jonka
avulla nielasin tabletin mahaani.

Voi kun tuntui ihanalta mennä maaten hierontapöydälle,
ja hemmoteltavaksi...............nautein joka solullani.

Isäntä haki minut 1,5 tunnin kuluttua, ja tuumas että hänkin
tarttis hierontaa, kun oli selkä kipeenä imuroinnista ja mopin
heiluttamisesta.
Mä en ollut kuulevinani mitään, oli tärkeämpää tekemistä,
varata itselleni uusi aika !!!

Nyt nautin puhtaasta kodista, kynttilöistä, mutta ensin
pitää mennä syömään, että jaksaa nauttia koko illan.

Mukavaa loppuiltaa teille, muuten en muistanut ottaa
lumikuvia vieläkään, ehkä huomenna.

Tai en sittenkään, mä menen taas nauttimaan.........ekokampaajalleni. Hän vähän lyhentää ja laittaa
kasvivärin hiuksiini ja taas olen kuin uusi ihminen.
Jes, kyllä tätä onkin odotettu ja vielä isäntä saa olla mulla
hovikuskina !!!






 

10 kommenttia:

  1. Äiti oli tarkka siisteydestä loppuun asti. Minä en ole tullut häneen. Olen kiintiöni tehnyt ja en välitä enää taloustöistä,mutta pakkohan niitä on tehdä.

    VastaaPoista
  2. Kyllä muistan kotona aikoinaan että tarkkaa oli ja isäni on vieläkin tarkka. Sekä mieheni mutta minä olen vähän erilainen, ...no hyvin tullaan juttuun. Siistiä on mutta ei aia aniin järjestystä :) Kiva postaus!!

    VastaaPoista
  3. Ihan samallalailla sulatan pakastimen kuin sinäkin. Kerran viikossa myös teen perusteellisen siivouksen. Tavaroita voi minulla välillä olla hujanhajan kun askartelen, mutta en ota siitä pahemmin stressiä. Mukavaa maanantaita sinulle.

    VastaaPoista
  4. Siistiin kotiin on mukava palata asioilta tai ulkoilemasta, "Puhtaus on puoli ruokaa", on lapsuudesta tuttu sanonta. Talven etuihin kuuluu sekin, että petivaatteet ja matot tuulettuvat raikkaiksi. Kiva kuva sinusta ja Rufuksesta. Oli kiva lukea toisten siivoamisesta. Itse pesin ikkunoiden sisäpinnat ja toimme miehen kanssa orkideat autotallista sisälle. Hyvää illan jatkoa.

    VastaaPoista
  5. Meillä myös siivousjutut on äidiltä opittuja.
    Pikkuisen nauratti kun aloin kuvitella sun miestä huitomassa imurin kanssa :)

    VastaaPoista
  6. Äitini opetti että jos kynnykset ovat likaiset niin ei ole muuallakaan siistiä, meillä ei ole onneksi kynnyksiä :D Täytyy myöntää että olen siivouksessa laiskistunut, eihän meillä kyllä ole sotkijoitakaan kun kaksi mutta kyllä sitä aina lattioille roskaa kertyy ja pölyä vaikka kuinka paljon :) Kotona opittua, verhoja vaihdan vuodenaikojen mukaan ja aina pesen ikkunat ainakin sisältä :)

    VastaaPoista
  7. Äidiltä opittua minunkin siivousinto. Oli kunnia asia että oli siistiä. Ja joulukin tuli vasta kunnon suursiivouksen jälkeen.

    VastaaPoista
  8. Nyt on pakko tunnustaa, että olen melko suurpiirteinen siivooja, vaikka äitini oli sinun äitis tavoin tarkka siivooja. Kerran viikossa siivoskelen ja pölyjä pyyhin kun muistan. :)

    VastaaPoista
  9. Siivoaminen ja leipominen on tullut äitini opista.
    Joka perjantai oli siivouspäivä.
    Minulla ei ole mitään siivouspäivää. Siivoan aina, kun tarvitsee.
    Minulla on sama tapa, että tuolit pitää olla keittiönpöydän alla.
    Mukavaa tiistai päivää sinulle!

    VastaaPoista
  10. Meijän entinen pakastinkaappi oli helppo sulattaa, kun siinä oli sellaiset muovilaatikot. Virta vain pois ja sulamaan. Vesi valui niihin laatikoihin. Tarvii varmaan ostaa taas sellainen pakastin...tämä nykyinen (saatiin tyokaverilta) aiheuttaa hermoromahduksen, kun siinä on ne ritilät ja vesi valuu mihin sattuu. Koko aika pitää olla kuivaamassa.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi !